Jos sinun elämästäsi kirjoitetaan kirja, kirjoitettaisiin kirja. Kuvitellaan nyt vaikka, että se on erityisen lyhyt kirja, että siihen nyt ei mahdu kaikkea. Sanotaan vihkonen, kirjainen. Suht lyhyt kirja sinun elämästäsi. Mitä sinä tahtoisit, että muut ihmiset tietävät sinusta ja sinun elämästäsi? Mitä olisi asioita, joita haluaisit, että siinä kertomuksessa sinun elämästäsi kerrottaisiin? No varmaan tietysti kaiken näköiset tämmöiset kohokohdat, erityisen tärkeät tapahtumat sinun elämässäsi. Mitä nyt on sitten tapahtunut ja ilon hetkiä ja näin poispäin. Ehkä myös surullisiakin hetkiä, jotka ovat erityisen tärkeitä ollut ja muokannut sinua tavalla tai toisella. Mutta Varmaan aika moni ihminen, ja täytyy sanoa, että itse pitäisi tunnustaa myös, ei ole ainakaan ensimmäisenä tulisi mieleen, ja ehkä haluaisi jopa välttää sitä, että jos minusta nyt kirjoitetaan tai tehdään joku tämmöinen, kerrotaan mun elämästä, niin ainakaan priorisoisi ja haluaisin ehkä, että jopa jätettäisiin pois kokonaan kaiken näköiset kompuroinnit ja synnit, joita minä olen elämän ja aikana tehnyt. Sellaiset hetket, jotka eivät ole esimerkillisiä ja joita muut ihmiset katsoisivat, että kylläpäs tekin typerästi. Kukaan ihminen yleensä ei varmaan oikein niitä asioita. Me halutaan peitellä enemmän niitä ja nykyajassakin kun on internet ja some ja muutakin, niin no tietysti somea voi välttää ihan hyvistäkin syistä, mutta joskus kanssa sitten se on mahdollista esittää omasta elämästään sellaista kiiltokuvaversiota omasta elämästään ja todellisuus sitten joskus jopa tämmöistä niin kuin joku some-influenseri tai muut, niin se onkin ihan toista se heidän elämä ja se on tällainen feikki kiiltokuva juttu. Toki se on ymmärrettävää, että eihän me yleensä, olisi sitten some tai mitä ihmiset tietää meistä, niin eihän se siinä mielessä, että samalla tavalla haluta jakaa niitä asioita, jotka on ikäviä ja syntiä, josta me yritetään tekemään parannusta. On se ymmärrettävääkin, että kun elämässä on joku vaikea tilanne, niin silloin ei pysähdytä ja oteta jotain kuvaa ja laiteta se vaikka someen, vaan yleensä ne on ne ilonhetket ja ne hyvät kohdat elämässä. Ja varsinkin kun me ajatellaan sitten suuria johtajia, suuria jopa kansakuntien johtajia, uskonnollisia johtajia ja muita, Jos me ajatellaan tällaisia suuria henkilöitä, suuria miehiä läpi historian, niin usein, jos he itse saisivat päättää, niin kuin jotkut egyptin faaraat tai muut, kun heidän elämästään kirjoitetaan, niin siinä sitten kirjoitetaan se tietyllä tavalla, jossa jätetään pois asioita, jotka eivät ole kovin imartelevia heistä ja sitten ehkä paisutetaan asioita, jotka taas jollain tavalla asettavat heidät hyvään valoon. Raamattu ei ole mikään kiiltokuva, biografia, kokoelma. Raamattu ei ole mikään kiiltokuva, biografia, kokoelma. Kun ajattelemme meidän uskomme näitä suuria miehiä. Siis kristinuskossa Jumala itse kutsuu jopa itseään nimeltään, että hän on Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala. Meillä on kertomuksen biografia Abrahamista, Iisakista ja Jaakobista. Kun luemme ja katsomme Abrahamin elämää, Iisakin elämää ja Jaakobin elämää, niin katsomme tätä. Se ei ole kovin imartelevaa useissa kohdissa, koska tämä on totuudenmukaista kerrontaa heistä. Tämä ei ole jotain semmoista sensuroitua tekstiä, jossa on pelkästään annettu heidän elämään tämmöiset kivat asiat ja jätetty kertomatta muuta. Itseasiassa joissain määrin on enemmän toisinpäin. Jos kun ajatellaan, me ollaan nyt katsottu Iisakin elämää ja katsotaan tänäänkin, niin Iisak Niin hänen tässä tilanteessaan, niin me nähdään tosi ikävällä tavalla, siis kaiken tämän läpi me nähdään, että hänen uskollinen Jumala käyttää häntä ja hänen uskollinen Jumalalle, mutta samaan aikaan me nähdään, kuinka nämä suuret miehet Abraham ja tässä nyt Isaac ja hänen poikkansa Jacob, kuinka he kylvävät syntiä omassa elämässään ja sitten niittävät sitä syntiä. Sitä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Sitä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Ja ennen kuin katsotaan ja luen tuon ensimmäisen Mooseksen kirjan 27, niin haluan tässä vaiheessa lukea lyhyen muistutuksen uudesta testamentista galatalaiskirjeestä. Galatalaiskirjeestä liittyen tähän teemaan, mikä on suomalaisessa kulttuurissakin todellakin semmoinen sanonta, sitä niittää mitä kylvää tai toisin ehkä modernimpina sitä saa mitä tilaa, mutta tämä tulee raamatusta ja erityisesti Galatalaiskirjeestä luku 6. Galatalaiskirje luku 6. Luen nämä muutamat ensimmäiset tai tästä jakesta yksi eteenpäin. Galatalaiskirjan luku kuusi. Veljet, jos joku tavataan jostakin rikkomuksesta, ojentakaa te hengelliset häntä sävyisyyden hengessä, mutta ole varuillasi, ettet sinäkin joutuisi kiusaukseen. Kantakaa toistenne kuormia, niin täytätte Kristuksen lain. Jos joku luulee olevansa jotakin, vaikka ei ole mitään, hän pettää itsensä. Tutkikoon kukin oma tekonsa, silloin hänellä on kerskumista vain siitä, mitä hän itse on, vertaamatta itseään toisiin. Sillä jokaisen on kannettava oma taakkansa. Jakakoon se, jolle sanaa opetetaan, kaikkea hyvää opettajalleen. Älkää eksykö, Jumala ei salli pilkata itseään. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Joka kylvää lihansa, niittää lihasta turmeluksen, mutta joka kylvää henkeen, niittää hengestä iankaikkisen. Kun teemme hyvää, älkäämme väsykö, sillä aikanaan saamme niittää, jos emme lannistu. Niin kauan kuin meillä on siis vielä aikaa, tehkäämme hyvää kaikille, varsinkin uskon ystäville. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Tähän aikaan vuodesta on niittämisen aika. Jos menee tuolla maaseudulla, niin huomaa, että ehkä puimurit menee tuolla ja peltoja jyviä, niin kuin näin. Ja siellä on sitten alkukesästä, siellä on laitettu siemeniä maahan ja sitä siellä sitten kasvaa. Tietysti meillä on orjantappuruita ja ohrakkeita ja muuta siellä mukana, mutta sitä mitä sinne on kylvetty, nyt sitä niitetään. Ja sinne on kylvetty jotain hyvää, siellä niitetään jotain hyvää. Ja tässä on tietysti tämä hengellinen periaate, että se, mitä me teemme, mikä on meidän prioriteetti, mihinkä me keskitymme, joka kylvää lihansa, niittää siitä turmeluksen. Ja me nähdään näissä meidän uskomme suurissa miehissä, näin sanotusti, siis Abraham, Iisak ja Jaakob, Ja tässä Iisak, niin me nähdään Iisakin elämässä tämä, kuinka se, mitä hän on kylvänyt, hän nyt tulee niittämään. Ja me tullaan näkemään tämän periaaten vielä enemmän ja enemmän. Siis tekisi mieli lukea monta lukua putkeen ensimmäisestä Mooseksen kirjasta, kun me nähdään sitä, että kuinka Abraham on kylvänyt tiettyä. Sitten se menee vielä pahemmaksi Iisakille. kylvää tiettyä, nyt hän niittää sitä, hänelle tapahtuu. Iisakon petollinen hän valehtelee, hänelle tullaan nyt valehtelemaan kunnolla. Tulee oikein päin kasvoja. Hänen oman vaimonsa ja hänen poikansa tekee tällaisen petollisen suunnitelman häntä kohtaan. heillä on hyvät motiivit jossain määrin, mutta he pettävät omaa aviomiestään ja isäänsä. Ja sitten tämä Jaakob, joka on se poika, joka pettää siinä isäänsä, myöhemmin hänen poikansa, tai anteeksi, ennen sitä, hänelle tullaan valehtelemaan, kun Laaban valehtelee hänelle, ja sitten hän on yhtäkkiä kaksi vaimoa, ja sitten kaikki ne ongelmat, jotka tulee siitä. Ja sitten hänen poikansa sitten valehtelee muille ja tappaa kokonaisen kylän. Mitä kaikkea tapahtuu näiden henkilöiden elämässä? Tämä ei ole mitään kiiltokuvabiografiaa. Tämä ei ole sellaista, että meille vaan kerrotaan asioita, jotka on ne hyvät asiat. Itse asiassa Iisakin elämästä me tiedetään enemmän sellaisia ei niin imartelevia kohtia. Mutta se pointti on siinä, että he eivät ole niitä Suuressa mittakaavassa loppujen lopuksi on ainoastaan vain yksi todellinen suuri mies, joka on Herra Jeesus Kristus, hän joka oli ilman syntiä, joka on Iisakin ja Abraham Iisakin Jaakobin jälkeläinen ja on se joka tulee pelastamaan Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin ja heidän jälkiläiset ja kaikki muutkin, kaikista kansoista, jotka kääntyvät ja uskovat tähän Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaan, joka on Jahweh. Siis Jeesus Kristus on ainut todellinen, täydessä mittakaavassa suuri ja täydellinen mies. Nämä muut miehet oli sitten vielä tänä aikana esimerkillisiä. Mä tunnen monia, joista on kiitollinen ja oppinut paljon esimerkillisiä, mutta kukaan mies ei ole täydellinen. Ja kun tässä katsomme tosiaan Iisakin elämää ja mitä hänelle tapahtuu, niin se Mitä tässä tapahtuu on meille elävä esimerkki tästä periaatteesta, minkä me luimme galatalaiskirjeestä, että sitä mitä henkilö kylvää, sitä hän tulee niittämään. Ja Jumala on uskollinen. Ja Jumala pitää lupauksensa ja Jumala silti käyttää Iisakia ja kaiken tämän synnin sekavan sekamelskan läpi Jumalan tarkoitus tapahtuu. Mutta tämä on sekavaa synnin kylvemistä, joka sitten johtaa asiasta toiseen. Mitä kaikkea tässä tapahtuu. Me ollaan tosiaan ensimmäinen Mooseksen kirja, luku 27. Ja tämä on ehkä yksi, ei nyt varmaan kaikista tunnetun, mutta yksi tunnetuimpia. Ehkä jos lapsenakin olet pyhä koulussa tai jotain muuta, niin ehkä tämä on sellainen kiva, jota voi, jos haluaa jotain näytellä, niin siinä on se vanha Iisak ja sitten hän on tuohon siunauksensa. Esau menee metsästämään, Jaakob huijaa ja hänen äitinsä laittaa kilin nahkaa päälle. Tämä on kuva, joka ehkä monella mielessäkin on jostain pyhäkoulujutuista. Tämä on todellinen tilanne. Ja itse asiassa tässä Jaakob ja Esau eivät ole mitään pikkupoikia. He ovat täysikasvisia aikuisia miehiä tässä vaiheessa. Tämä on todella Mitä tässä tapahtuu, tulisi olla järkyttävää. Se on järkyttävä tilanne, mitä tässä tapahtuu. Se ehkä mitä meillä, jos me ollaan tottuneet, me ollaan kuultu tämän tilanne ja tiedetään tämän, niin se on, että no joo, me tiedetään se huijaa ja näin tapahtuu. Tämä on järkyttävää, mitä tässä tapahtuu. Ja tässä me todella näemme sitä, että miten Iisakin omassa elämässä, hänen omat päätöksensä ja miten hän on toiminut aikaisemmin, miten se nyt rupeaa kantamaan hedelmää huonolla tavalla hänen omassa elämässään. Ja muistutuksena kanssa, että missä vaiheessa me ollaan, kun tässä teema on valehteleminen paljon, siis tässä on valetta, petosta tässä luvussa. Niin mitä on tapahtunut tätä ennen, niin kuin isossa mittakaavassa? Jumala ei valehtele, Jumala on totuuden Jumala, hän loi maapallon ja ihmiskunnan ja eläimet, kaikki oli ilman vääryyttä. Sitten satana kärmeen muodossa, mitä hän tekee? Hän tulee valehtelemaan Eevalle, Hän valehtelee ja Eeva sitten menee mukana ja sitten Aatamme myös, että synti ja ihmiskunta kapinoo Jumalaa vastaan tämän saatanan valheen seurauksena. Ja sen jälkeen valehteleminen ja pettäminen tavalla tai toisella on ollut ihmiskunnan, ja me joudumme kaikki kamppailemaan sen kanssa tavalla tai toisella. Ja on tilanteita, missä me olisi helppo valehdella ja päästä jostain tilanteesta helpommin, jos valehtelemme tai näin. Mutta raamatun näkemys tietysti on, että valehtelu on väärin ja synti Jumalaa kohtaan, koska Jumala on totuuden Jumala. Mutta silti me näemme näitä suuret miehetkin kompuroivan ja tekemään vääriä päätöksiä ja valehtelevan. Me ollaan nähty tosiaan Abraham, hän valehteli kahteen kertaan, sanoi että tämä on hänen siskonsa. No se oli puoli totuus. Mutta se oli kuitenkin valhe. Ja nyt me nähtiin, mitä Iisak teki. Mitä Iisak teki luvussa 26. Iisak ja Rebekka. Iisak tekee sama, mitä hänen isänsä teki, paitsi vielä vakavammin. Iisak valehtelee ihan täysin. Hän sanoo, että Rebekka on hänen siskonsa, mutta se ei ole hänen siskonsa. Se on siis täysvalhe. Iisak on toiminut petollisesti. Gerarin kuningasta Pagana vastaa ja sanoo, että hän on hänen sisko. Ja Rebekka on nähnyt, miten hänen miehensä valehtelee tietyissä tilanteissa, jos hänellä on hyvä motivaatio pyrkiä suojelemaan itseään ja perhettään, mutta kuitenkin valehtelee. Niin hänen vaimonsa Rebekka on nähnyt tämän ja hänen poikansa ovat nähneet tämän. Ja nyt Iisak tässä luvussa Niittää sitä, mitä hän on kylvänyt. Eikä vaan sitä, että hän niittää, mitä hän on kylvänyt. Me nähdään myös, että Iisak itse tässä toimii väärällä tavalla Jumalan lupausta vastaan. Iisak itse toimii väärällä tavalla Jumalan lupausta vastaan. Ja kun me nyt käydään tämä teksti läpi, niin tällä kertaa mä en lue sitä kokonaan heti alkuun, vaan mä luen sitä pikkuhiljaa tästä. Siltä tarkoitukselta, että me edetään siinä tilanteessa sitä mukaan, miten se etenee ja mitä siinä tapahtuu. Mutta muistutuksena, mitä tässä nyt on juuri tapahtunut ennen, niin me tiedetään, että tässä Iisakin perheessä on hajaannusta. Isäkin perheessä on hajaannusta. Heidän perheensä ei ole siltä osin malliesimerkki, että kaikki on semmoisessa balanssissa ja harmoniassa, vaan me tiedetään, että siellä on jollain tasolla hajaannusta tässä perheessä. Me tiedämme sen siitä, että ensimmäinen muoseksen kirja luku 25 jae 27 28. Isak rakasti Eesauta, koska söi mielellään riistaa, mutta Rebekka rakasti Jaakovia. Eli tässä perheessä on tämä isä-iisäkin jollain tavalla valikoivaa rakkautta Eesauta kohtaan, ja se syy on, että Eesau hankkii parempaa ruokaa käytännössä. Ja sitten taas Rebekka toisin. Tämä ei ole merkki täysin tasapainoisesta perheestä, vaan tässä on jonkinlaista hajaannusta ja vanhempien valikoivaa syntistä rakkautta, joka me nähdään tässä luvussa, taas luvussa 27. Mikä on toinen tai kaksi muuta asiaa, jotka on erittäin tärkeitä muistaa tässä vaiheessa? Tässä samassa luvussa, ensimmäinen Mooses 25 ja 23, muistatteko mitä Jumala sanoi Rebekalle? Jumala sanoi Rebekalle, ennen kuin Esau ja Jaakobides syntyivät, niin Jumala sanoi näin, vanhempi on palveleva nuorempaa. Eli Jumala on tässä sanonut, että se nuorempi, joka syntyy toisena, tulee olemaan se, joka saa esikoisuuden siunaukset ja hän on se, jonka kautta se lupaus menee eteenpäin. Se lupaus lopullisesti tulevasta Messiaasta, Jeesuksesta, Kristuksesta, että se tulee menemään se nuoremman kautta. Jumala on näin ilmoittanut. Ja sitten tietysti Esau syntyy ensin ja sitten Jaakob tulee ottaa kantapäästä kiinni, niin kuin me katsottiin se koko homma. Nehän syntyy siis käytännössä samaan aikaan, ne on kaksoset, mutta toinen kuitenkin muutama sekunti aikaisemmin ja Jaakob näin. Mutta Jumala on siis sanonut tämän. Jumala on sanonut tämän Rebekalle. Vanhempi on palveleva nuorempaa, eli Eesaa on palveleva Jaakobia. Eli Jaakob on se, joka on saava sen siunauksen ja esikoi sen siunauksen. Jumala on näin sanonut, Iisak laimiin lyö tämän. Suuri uskon sankari Iisak laimiin lyö tämän, mitä hän tässä tekee. Ja Rebekka tiesi tämän lupauksen. Sanoisin, että tässä luvussa, vaikka Rebekka on se, joka ehdottaa pojalleen Jaakobille, että tehdään näin ja huijataan sun isää, niin jos valitaan, että kuka tässä on enemmän oikeassa, Rebekka on tässä enemmän oikeassa kuin Iisa. Rebekka on tässä enemmän oikeassa kuin Isak. Ja se syy, miksi Rebekka joutuu, tai ainakin luulee joutuvansa, ei hän olisi pakko tätä tehdä, mutta kuitenkin se syy, miksi hän rupeaa tekemään tätä petollista suunnitelmaa on, että hänen aviomiehensä Isak unohtaa laimiin lyöä tämän Jumalan lupauksen ja Isaac on antava sen esikoisuuden siunauksen Esaulle, eikä Jaakobille. Ja vielä toinen asia tietysti se, että Esau on jo laimiin lyönyt esikoisuuttaan. Me katsoimme, nähdiin se klassikko kertomus taas siitä, kuinka Esau myy esikoisuuteensa linssikeittoa aterian tähden. kun hän ei osaa kontrolloida itseään. Ja tässä on jossain määrin vähän se ironia siinä, että poika Esau ei kontrolloi itseään ja ruuan tähden myy esikoisuutensa siunauksen. Niin tässä me palataan isä-iisakiin, joka jossain määrin voitaisi sanoa ruuan tähden Laimiin lyö Jumalan lupauksen siitä, että kenelle se siunaus on annettava. Sen tähden, että hän tykkää siitä ruuasta, mitä hän saa Eesaalta, sen tähden hän on altava Eesaalle siunauksen, vaikka Jumala on sanonut, että itse asiassa se menee nyt toisipäin. Vanhempi on palveleva nuorempaan. No tämä on se tilanne ja tässä me nyt ollaan. Niin ensimmäinen Mooseksen kirja luku 27. Mitä meille tässä kerrotaan? Jae 1. Kun Iisak oli tullut vanhaksi ja hänen silmänsä olivat käyneet hämäriksi, ettei hän enää kyennyt näkemään. Eli Iisak, tämä luvattu Abrahamin poika, Abraham oli valmis riistämään hengen ja Jumala sanoi, että ei. Lammas pääsi sen tilalta, jonka sijaisi uhrina Isäkin sijaan. Jumala sanoi, että nyt minä tiedän, että sinä pelkäät minua, luotat minua. Niin tämä Iisak, jota on pitkään odotettu, nyt hän itse on vanha ja hän on tässä suunnilleen jotain 137-vuotias. Kun me katsotaan näitä raamatun, miten nämä menee, kerrotaan kuinka vanha hän oli ja missä vaiheessa tapahtui sitä, niin ainakin 137 vuotta vanha hän on tässä. Ja ihmiset tosiaan eli vähän pidempään kuin nykyään. Niin kuin aikaisemmin puhuttiin, että jos nykyään 90, niin se on jo pitkään. Tässä hän on 137, mutta siis hän on vanha, ja tosiaan silmänsä hämäriksi hän ei siis näe enää. Hän on niin heikoilla, hän ajattelee, että hän varmaan kuolee kohta. Me itse asiassa tiedetään myöhemmin, että hän elää 180-sekseen, niin hän itse asiassa elää vielä yli 40 vuotta, ja me tullaan näkemään, ja hän itse tulee niittämään omassa elämässään sitä, mitä hän tässäkin on kylvenyt, ja hän tulee näkemään sitä, kuinka häntä vastaan Hän joutuu kärsimään siitä, että hänen poikansa on kaukana, kun toinen poika haluaa tappaa sen. Ja kaikki tämä kaos, mitä tässä tapahtuu. Mutta kuitenkin hän on vanha ja ei kyennyt enää näkemään. Tämä on tietysti tärkeää. Sä voit huijata ihmistä, jos hän ei näe, niin sä voit huijata häntä eri tavalla kuin jos hän näkisi. Hän kutsui luokseen Eesaun vanhemman poikansa. Ja sanoi hänelle, poikani, tämä vastasi hänelle, tässä olen." Okei. Kutsuu vanhemman poikansa, se on se. Muutamalla sekunnilla vanhempi Esau, vaikka hän on jo myynyt esikoisuuteensa linssikeittoatrian tähden, jonka varmasti Iisak tiesi tietysti tässä. Mutta hän kuitenkin vielä kohtelee Esauta vanhempana ja on valmis antamaan Esaulle sen siunauksen, vaikka Jumala on sanonut, että se tulisi mennä toisipäin. Esa tuli paikalle ja sanoi, että tässä olen. Ja kaksi Iisak sanoi, että näethän, että minä olen tullut vanhaksi, enkä tiedä milloin kuolen. Ota nyt aseesi, viinesi ja jousesi ja lähde Kedolle metsästämään minulle riistaa. Laita sitten minulle herkkuruoka, sellainen, jota rakastan, ja tuo se minulle syötäväksi, jotta voisin siunata sinut ennen kuin kuolen." Okei. Meillä on jo mainittu aikaisemmin, niin kuin luin luvussa 25, niin meillä jo sillä kerrottiin, että silloin jo aikaisemmin Iisak rakasti Eesauta, koska hän söi hänen riistaansa. Ja nyt kun Iisa käyttälee kuolevansa, niin hänen täytyy antaa esikoiselleen se siunaus, että se Abrahamin siunaus jatkuu, se minkä Jumala on luvannut luvussa 12, että sinun siemenessäsi kaikki maan sukukunnat tulevat siunatuksi. Ja se lopulta joka siunaus tulee siitä, että Jeesus Kristus on Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläinen, jonka kautta kaikki, jotka kääntyvät uskossa häneen, saavat pelastuksen. Nyt hän on, että okei, olen vanha, en tiedä. Eli siis, ota sun metsästyskamppeet. Hän oli metsästäjä, me tiedämme tämän, ja hänestä hän on ilman tällainen niin sanottu, niin kutsutaan karvainen mies. Hän on niin kuin, karvo on oikein niin kuin ilmeisesti niska täynnäkin, ja niin kuin nää jotkut, joillain miehillä on paljon enemmän karvoa kuin toisilla, kaikilla on jonkun verran. mutta joilla on oikein kunnolla, kädet ihan karvasia. Esau oli tällainen, kunnon metsämies, karvainen mies. Hänen isänsä Iisak pyytää tätä, että tee minulle, ja ilmeisesti tiettyä ateriaa, josta hän erityisesti nautti, herkkuruoka, sellainen, jota rakastan. Esau tiesi, mikä se on. Hän oli usein syönyt tätä. Tuossa minulla on syötävä, jotta voisin siunata sinua ennen kuin kuolen. Kirjaimellisesti jopa vanha Biblia-raamattu on tässä, että minun sieluni siunaisi sinua. Tässä on todella syvällisesti, että kaikki se, mitä minussa on. Iisak niinkuin, että kaikki se, mikä minussa on ja Jumalan sielun, että minua laitan eteenpäin. Mä annan sen sinulle nyt. Sinä, poikani, jatkat tätä. Jatkat sitä lupausta, sitä siunausta, minkä Jumala antoi Abrahamille luvussa 12, ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Kyse ei ole siis siitä, että hän on antamassa Eesaalle vaan jotain siunausta, vaan hän on ihan täysi pokka päällä. Hän on tekevä vastoin sitä, mitä Jumala on sanonut, että tulisi tehdä. Jumala on sanonut, että vanhempi on palveleva nuorempaa. Iisak tässä sanoo, että ei, nuorempi on palveleva vanhempaa. Hän laimiin lyö sen. Onko siis Rebekalle se kerti ja Rebekka on kertonut sen Iisakille. Onko sitten Iisak jotenkin ajatellut, että mitä siinä sitten on tapahtunut. Mutta tavalla tai toisella tämä ei ole imarteleva kuva. Hän laimiin lyö Jumalan sanan liittyen, että kumpi näistä pojista on se. Ja hän myös on nähnyt tietysti omassa pojassa Esaussaan tämän halveksivan piirteen. Hän tietää varmasti siitä, että Eesa on myynyt esikoisuutensa linssikeiton tähden. Silti hän on tällä missiolla, hän haluaa syödä tämän aterian ja sitten siunata ennen kuin kuolee. Iisak ei tässä ole esimerkillinen, ei todellakaan ole esimerkillinen. Ja me näemme, mitä hänellä tässä kohta tietysti tapahtuu. Jumala nöyryyttää häntä ja hän tulee vapisemaan todella kovin, kun hän ymmärtää, mitä tässä on tapahtunut hänelle. Jakeessa viisi sitten Rebekka, eli siis äiti, aviomies, Isäkin vaimo. Rebekka kuuli, mitä Isä puhui pojalleen Esaolle. Ja kun Esa oli lähtenyt Kedolle metsästämään tuodakseen riistaa Isalleen, hän kuuli tämän ja nyt lähti. Ja nyt Rebekalla on suunnitelma. Ja Rebekka tosiaan tietää, että Jaakob on se, jolle kuuluu tämä lupaus. Eli siltä osin Rebekka on emmänä oikeassa. Tämä on täysi kaos kaikki mitä tässä tapahtuu, mutta kuitenkin Rebekka on enemmän oikeutettu tässä hänen teoissaan. Rebekka nyt sanoo pojalleen Jaakobille. Minä kuulin isäsi sanovan veljellesi Esaolle, tuo minulle riistaa ja laita minulle herkkuruoka. Minä tähdän syödä sitä ja siunata sinut Herran edessä ennen kuin kuolen. Sitten jaa 8. Kuulen nyt siis poikani, mitä sanon, ja tee, mitä minä käsken sinun tehdä. Mene laumaan ja tuo sieltä minulle kaksi hyvää kiljää, niin minä laitan niistä isällesi sellaisen herkkuruuan, jota hän rakastaa. Vie se isällesi syötäväksi, että hän siunaisi sinut ennen kuolemaansa. Äitillä on suunnitelmaa. Äitillä on suunnitelmaa. Ja äiti tietää tässä tilanteessa, mitä Jumala jopa on luvannut. Se ongelma nyt on tässä, että niin kuin monessa näissä asioissa, niin Rebekka ajattelee, että Jumala tarvitsee apua. Rebekka ajattelee, että Jumala tarvitsee apua siinä, miten toteutuu se, että kumpi saa sen siunauksen. Samalla tavalla kuin hänen anoppinsa Saara ajatteli aikaisin, että Jumala tarvitsee apua antaakseen hänelle lapsen. Ja sitten Saara sanoo miehelleen Abrahamille, että kun nyt ei lapsia synny, niin ota tämä Haagar sivuvaimoksi ja Haagarin kautta. Että minulla on tällainen suunnitelma. Jumala on luvannut, että tulee jälkeläisiä, mutta ilmeisesti Jumala tarvitsee apua ja ilmeisesti synti eli toisen vaimon siihen ja kaos mitä siitäkin syntyy, se on nyt se tapa. Ja tietysti se ei ollut oikein ja me ollaan nähty mitä kaikkea kaosta siitäkin on seurannut. Vastaavalla tavalla nyt Rebekka seuraa Anoppinsa esimerkkiä siltä osin, että hän ajattelee, että Jumala tarvitsee ilmeisesti petollista, valheellista suunnitelmaa avukseen, että hänen tahtonsa tapahtuu. Jumala ei ikinä tarvitse valheita ja petosta, että meidän tulisi tehdä sitä, ei. Jumala kyllä käyttää tätä. Ja Jumalan tahto tapahtuu tämän kaiken läpi. Mutta he eivät kuitenkaan toimineet oikein ja me nähdään kuinka tämä, mitä he tässä kylvävät. kuinka se myöhemmin niittää heidän omassa elämässään enemmän ja enemmän ongelmia heidän perheessään ja lapsissaan. Kauhea kaos mitä tästä tulee. Eli samaan aikaan Jumala on aina uskollinen, Jumalan sana tulee aina tapahtumaan ja Jumala käyttää syntisiä, vajavaisia, kompuroivia, syntiissä sekavia, kylväviä ihmisiä Ja hän käyttää heitä, ja hän on heidän kanssaan, ja hän auttaa heitä kyllä, ja silti he tietysti joutuvat kuitenkin niittämään sitä, mitä he itse kylvävät. Eli se, että Jumalan tahto tapahtuu jossakin, se ei tarkoita sitä, että se, mitä tapahtuu, niin oli hyvä asia. Oliko se Jumalan tahto, että Herramme Jeesus Kristus kuoli ristillä? Totta kai se oli Jumalan iankaikkinen suunnitelma, murskata oman poikansa meidän syntiemme tähden. Silti tarkoittaako se sitä, että se oli oikein, mitä roomalaiset ja juutalaiset siinä tekivät ja he halusivat tappaa? Ei tietenkään, se oli vääryys, se oli suurimpia väryyksiä mitä on ikinä tapahtunut. Silti se on Jumalan suunnitelma. Eli kun ihminen tekee jotain vääryyttä ja Jumalan suunnitelma tapahtuu sen kautta, hän ei voi sanoa, että se on Jumalan suunnitelma. Ei, te valehtelitte, te teitte vääryyttä ja te tuutte kantamaan siitä niin kuin ne seuraukset ja teidän perheessä tulee olemaan vielä enemmän ongelmia tämän seurauksena. Ja Rebekka, joka tässä tahtoo hyvää Jaakobille. Mitä Rebekalle tässä lopuksi tapahtuu? Hänen poikansa Jaakob joutuu lähtemään muille maille. Hänen toinen poikansa Esa haluaa tappaa Jaakobin. Ja hän joutuu nyt olemaan ilman heitä. Ja sitten kaikkea muuta kaosta, mitä siitä sitten seuraa ja heidän jälkeläisistään. Synti ja valhe ei ikinä loppujen lopuksi anna jotain hyvää. vaan jos sä kylvät syntiä ja vääryyttä, sä tuut niittämään vääryyttä, tavalla tai toisella vaikeutta ja näin poispäin. Ja sä tuut tuntemaan sen ja näkemään sen omassa elämässä. On syntien anteeksiantoa Kristuksessa, Jeesuksessa, mutta silti sillä synnillä on seurauksensa. Sillä on seurauksensa. Mutta siis Rebekka antaa tämän suunnitelman ja Tosiaan ensimmäisen Mooseksen kirjassa varsinkin, niin isoin osa tilanteista kun nainen sanoo miehelleen tai tässä pojalleen, että kuuntele ja tee mitä minä sanon. Niin ikävä kyllä, ainakin ne pääesimerkit on huonoja. Mitä Eeva sanoi? Eeva sanoi, että uhja syöt tätä, Aatami vaan passiivisesti, okei, joo. Ja Aatami tiedostain teki syntiä Jumalaa vastaan, ja näin. Sitten Saara tosiaan sanoi, että ota haagari, ja näin. Ja Abraham kuunteli vaimonsa ja otti sen haagarin, ja sitten siitä tapahtui tämä. Tässä nyt äiti Rebekka puhui Jakobille ja sanoo, että tee mitä minä käsken. Ja sanoo tämän suunnitelman, miten Iisakin olisi tullut Iisak on tosiaan tässä aikuinen mies jo. Ei Iisakin olisi tullut tehdä... Anteeksi, ei kun Jaakob. Sitten minulla menee nimet sekaisin. Jaakob. Iisak olisi voinut tässä sitten, kun äiti sanoo tällaisen suunnitelman. Ja huomaa, Iisak vähän tässä alkuun jopa sanoo siihen päin, mutta sitten antaa periksi. Huomaa tässä tota... jakeessa yksitoista. Äiti on antanut suunnitelman tehdään näin ja yksitoista, mutta Jaakob sanoi äidilleen Rebekalle, veljeni Esauhan on karvainen mies, kun minä taas olen sileäihoinen. Ehkä isäni tunnustelee minua ja pitää minua petkuttajana. Silloin tuotan itselleni kirouksen enkä siunausta. Se oikea vastaus olisi ollut tässä vaiheessa heti, että rakas äiti. Tiedän, että toivot parasta ja mehän tiedetään, mitä Jumala on sanonut, mutta ei Jumala vaadi meiltä sitä, että me ruvetaan nyt valehtelemaan. Isälle, sinä valehtelet. En tiedä miten se tulee. Tämä on ikävä, että isä ei nyt kuuntele tässä Jumalan sanaa. Hän on valmis siunaamaan Esaa. En tiedä miten tämä tulee, mutta ei se vastaus voi olla, että koska isä tekee syntiä ja laiminlyö Jumalan sana, niin mekin nyt ruvetaan tekemään syntiä ja tehdään näin. Se olisi ollut se oikea vastaus, että okei, ei. Tässä tilanteessa, ihan niin kuin Aatami olisi, eihän itse asiassa Jumala sanoa Aatamille, jos muistatte silloin luvussa kolme ja seitsemästä, Jumala sanoo, koska sinä kuuntelit vaimoasi, tulee nämä ongelmat. On tilanteista, missä oli se aviomies tai jopa poika, tässähän nyt siis aikuinen poika, niin vaikka se olisi oma vaimo tai äiti, joka sanoo jotain, niin tietysti se on painava sana ja ottaa yleensä huomioon, mutta on tilanteita, että ei, vaimo, tällä hetkellä, tuo ei ole hyvä idea. Ja koska miehellä on se johtajan vastuu, niin hänellä on myös sitten vastuu siinä, että ei, tämä ei ole hyvä idea, ei tehdä näin. Ja jos hän vaan passiivisesti menee sen mukaan, niin se on väärin, koska jos se on väärä suunnitelma, niin se on väärä kuunnella sitä. Tietysti miehen on hyvä ja tärkeä ja kuunnella, oli se jopa vanha, niin kuin äitiä hänsä ja aikuisenakin miehenä kuunnella tai varsinkin sitten omaa vaimoaan ottaa huomioon ja kuunnella, Ja miehet olisivat usein siunatumpia ja ehkä mitä enemmän he monissa asioissa kuuntelisivat ovia vaimojaan. Mutta se ei aina ole sitä. Ja on tilanteita sitten, jossa sitten vaikka olisi helpompi vaan tehdä Jos toinen vaikka valittaa, että en, en, en, ei, ei tehdä, koska tuo on väärin. Ja tämä olisi ollut yksi niistä tilanteista, missä, että ei, äiti, ei tehdä tätä. Tai silloin aikaisemmin Abraham Saaralle, että en mä kyllä ota haagaria tohon sivuvaimoksi, että kyllä Jumala pitää lupauksensa, kyllä meille syntyy lapsi, vaikka ei ole vielä syntynyt. Okei. Mutta Iisak sanoi, että hän alkaa ajatella tätä tilannetta. Hän ajattelee, että okei, hän on taipuvainen petokseen. Hän on petkuttanut jossain määrin omaa veljää, vaikka se ei ollut sellainen petkutus. Se oli vain hänen oman veljensä halveksi hänen esikoisuuttaan. Se ei ollut samalla tavalla mitään valehtelua tai petosta. suoraan niin kuin in your face ja ei saa myy esikoisuutensa se ruoka aterian valossa. Mutta tässä sitten miettii, että tosiaan ero on nämä, että vaikka isä ei näe enää mitään, niin meissä on aika iso ero. Vaikka me ollaan saman ikäisiä kuin ollaan kaksosia, niin hän on tosi karvainen, minä olen enemmän sileäihoinen. Ja tosiaan ehkä Iisak huomaa ja sitten pitää minua petkuttajana tai 3338-käännös pilkkaajaksi. Jaakob ymmärtää, että jos Iisak tajuaa mitä tässä tapahtuu, niin Jaakob toimii tässä tavalla, joka on petkuttaja tai hän on pilkkaaja. ja hän tekee jotain väärää. Tämä ei olisi hyvä asia. Ja hän jopa tiedostaa, että silloin tuotan itselleni kirouksen enkä siunausta. Siis Jaakob tietää, että tätä mitä ollaan tässä tekemässä, tämä ei ole jotenkin, että joo näin ne asiat tehdään ja se on täysin ok. Ei hän tiedostaa, että jos mä jään kiinni tästä, niin voi tulla, että se on pahempi. Itseasiassa tulee kirous ja minä olen pilkkaaja ja petkuttaja. No sitähän sinä kyllä olet, kun teet tätä. Mutta hän itse jopa tiedostaa tämän ja hän sanoo tämän omalle äitilleen sinne. Miten sitten Rebekka vastaa? Jaek 13, hänen äitinsä sanoo, että tulkoon se kirous minun päälleni. Eli äitikin Rebekka ymmärtää, että tämmöinen käytös on kirouksen alaista. Se ansaitsee jossain määrin kirouksen, tämmöinen petos omaa aviomiestään ja isäänsä kohtaan. Hän sanoo, että tulkoon se kirous minun päälläni poikani. Kuuntele vain mitä minä sanon ja mene noutamaan kilit minulle. Äiti kommentoi ja sanoi, että ei, ei, älä nyt mieti, että mitä tahansa tapahtuu, se on mun piikki, mun piikki ja mene nyt noutamaan ne kilit. Mikä on kili? Kili on nuori vuohi, alle kuusi kuukautinen vuohi. Ja heillä on siis eläimiä, joita kasvattaa. Esau on mennyt metsästämään villieläimiä ja siinä voi kestää aika pitkään ennen kuin saa jotain. Mutta tässähän nyt, että mene noutamaan nuo kilit. Jaakob menee noutamaan ne kilit, ilmeisesti teurastaa ne, vaikka hän on enemmän kotona siellä ja ei ole samanlainen metsämies kuin Esau. Ei hän ole mikään liian hento, joka ei mitään osannut mukaan tehdä. Kyllä hän tässä tekee asioita ja myöhemmin tietysti Jaakobin elämässä nähdään, että hän tekee vaikka mitä. Mutta tässä hän menee ja hakee nämä kilit, ilmeisesti teurastaan ja tuo ne sitten äidilleen. Hänen äitinsä, Jakessa 14, laittoi herkkuruuan sellaisen, jota Jaakobin isä rakasti. Rebekka tietää, mitä hänen aviomiehensä tykkää syödä. Hän tietää, että hän on syönyt tätä, mitä Esa on ja näin. Ja nythän tässä parhaansa mukaan, vaikka ei ole varmaan ihan sama riista, niin saa se saman makuseksi, että Isäk nyt ei varmaan sitä huomaa ja näin poispäin. Ja miksi muuten kaksi kiliä, jos mietit, syökö vanha mies Isäk kaksi, vaikka pieni vuohi, niin ei se nyt luultavasti edes yhtä syö. Miksi kaksi? Ehkä siinä samalla tietysti laitetaan muillekin perheenjäsenille ja työntekijöille tai näin ja muuta. Mutta näyttäisi olevan, kun hänellä on suunnitelma jo, että hän tarvitsee kaksi kiliä, koska hän tarvitsee sen verran sitä nahkaa, että varmasti riittää tarpeeksi heidän petolliseen pukuun. Näyttäisi olevan se syy, mutta kuitenkin ei ollut tarpeeksi vain yksi kili, vaan kaksi kiliä, jota hän tarvitsee. Jaen 14. Silloin Jaakob meni noutamaan kilit ja toinen äidilleen hänen äitinsi. Jaen 15. Rebekka otti vanhemman poikansa Esaon parhaat vaatteet, jotka hänellä oli teltassa, ja puki niihin nuoremman poikansa Jaakobin. Rebekka tietää, missä Eesa on parhaat vaatteet. Miten hänellä on aikuisen Eesan vaatteet siellä teltassa? En tiedä tarkalleen, mutta voi hyvin olla, että Eesa on siinä, kun hän on puhunut isänsä Jaakobin kanssa ja nyt hän menee metsästämään. Mitä metsästäjä yleensä tekee, kun hän menee metsälle? Hän aikaa, ainakin nykypäivänä tietysti, laitetaan metsästäjän vaatteet päälle. Tietysti siinä on kaikki nämä värit ja muut, mutta se, että sä et välttämättä laita niitä parhaita vaatteita, kun sä menet tuonne rämpimään ja tappamaan eläimiä, vaan sä laitat joku muut vaatteet. Voi hyvin olla, että Esau oli silloin laittanut parhaimmat vaatteensa siihen sivuun, ottanut enemmän räsyiset vaatteet ja lähtenyt metsälle. Tässä on nyt nämä vaatteet, jotka Esau sitten laittaisi päälle, kun hän menee isänsä eteen siinä tässä erityistilanteessa. Ja Rebekka tietää missä ne on ja hän ottaa nyt nämä Esaun vaatteet, jotka haisevat Esaalla, tunnustavat Esaalla ja kaikilla tavalla Iisak tunnistaisi ne olevansa Esaun vaatteet. Ja hän ottaa nämä ja puki ne nyt Jaakobin päälle. Ja jae 16 kilien nahat hän kääri Jaakobin käsiin ja paljaaseen kaulaan. Ja sitten hän antoi herkkuruuan sekä leipomansa leivän poikansa Jaakobin käsiin. Jae 18. Tämä meni isänsä luo ja sanoi isäni. Ajattele nyt tätä tilannetta. Tässä on Jaakob ja nyt hänellä on Eessan vaatteet ja juuri teurastettu kilin nahat. Hän menee ruoan kanssa ja tietää, että hän tekee väärin, että hän petkuttaa. Samaan aikaan hän tietää, että isänsä tekee väärin. Kaikki on kaaosta. Isänsä tekee väärin, että hän on siunaamassa Eessalta eikä häntä. Ja nyt hän tulee ja hän menee siihen huoneeseen ja hän sanoo isäni. Ja Iisak vastaa, tässä olen, kuka sinä olet poikani? Ajattelen, että Jacob oli varmaan ehkä jopa toivonut, että toivottavasti tilanne menee niin, että mä menen sinne, ja sit vaan, että isä täällä on, mulla on tää ateria, ja sitten isäk vaan sanoo, että no niin hienoa, ja ei kysele sen enempää kysymyksiä. Ja se olisi mahtavaa, jos hän voisi petollisesti toimia isän kohtaan niin, että ei hän ennesti tarvi teknisesti valehdella. Siis hän voisi vaan ajatella, että mä vaan oon täällä, en mä ikinä sanonut olevani Esau. En mä ikinä sanonut, että... Siis näinhän ihmiset toimii yleensäkin, siis eri tilanteissa joskus joku sanoo, että teknisesti mitä mä sanoin oli totta, ihan niin kuin Abraham sanoi. Teknisesti se oli mun sisko, puol siskoja, mutta käytännössä se on valhe ja petos. Sehän olisi ollut se helpoin tilanne, että isä ei edes kysy, mutta tässä tulee nyt ensimmäinen kysymys. Ensimmäinen kysymys, että kuka sinä olet, poikani? No siis isä tietää, että se on hänen poikansa, mutta kuka? Ja nyt on vähän niin kuin hämmentyneen. Ja Jaakob sanoi, minä olen sinun esikoisesi, Esau. Ensimmäinen, in your face, valhe. Valhe. Onko hän Esau? Ei tietysti ole Esau. Hän valehtelee päin naamaa omalle isälleen. Ensimmäinen ihan selkeä valhe omalle isälleen. Minä olen sinun esikoissesi Eesa ja huomaa painottaen sinä esikoinen, vaikka Eesa on jo myynyt esikoisuutensa linssikeiton tähden. Eesa, olen tehnyt niin kuin sanoit minulle. Tämäkin tietysti on osa sitä valhetta, kun ei hänelle ole mitään sanottu. Hän on kuullut tämän äitinsä kautta. Nouse istumaan ja syömään riistaani, että voisit siunata minut. Okei. Yksi tämmöinen selkeä valhe nyt, mutta toivottavasti hän nyt onnistuu tämä petos tässä näin. Näin varmaan niin kuin Jaakob siinä vähän niin kuin ajattelee. Jaa 20. Iisak vastasi pojalleen, miten olet voinut löytää saaliin näin pian, poikani. Nyt tulee jatkokysymys, että miten se tuli näin nopeasti? Mitä hän vastaa? Jaakob vastasi, koska Herra, sinun Jumalasi, johdatti sen minun eteen. Ajattelen mitä tässä tapahtuu. Nyt hän ei ainoastaan valehdelle päin naamaan omalle isälle. Nyt hän ottaa Jumalan nimen ja häpeällisesti ottaa Jumalan siihen mukaan ja käyttää Jumalaa tämmöisellä valehteellisella Jumalaa pilkkaavana valheena ja sanoo, että koska Jahwe, sinun Jumalasi, on ollut minun kanssa. Siis kuinka vaan menee syvemmälle ja syvemmälle tämä synti. Nyt ei ole pelkästään valhe, vaan nyt on tämmöinen jumalaa pilkkaava valhe, jossa hän vetoaa valheellisesti Jumalaan ja sanoo, että tämä olisi jotenkin se syy, että hän on metsässä ja Jumala erityisen nopeasti antoi, että siellä joku peura tai näin tuli ja hän sai sen. Jumalaa pilkkaava valhe. Ja huomaankaan tässä, vaikka Jaakob oli lähtenyt tähän suunnitelmaan, niin hän olisi voinut siinä ensimmäisen kysymyksen aikana, kun isä kysyy, että kuka sinä olet. Ei vitsi, vikatikki. Isä, ei, mä tein väärin, ei mitään. Tässä, tota, Jaakob tässä, ei, tota, anna anteeksi, ei, niin kuin, lopeta, niin kuin, men pois, tai, tai, anna anteeksi, mä olin tekemässä tässä väärin, mutta, anna anteeksi, Jumala anna anteeksi, niin kuin lopettaa se siihen. Toinen kysymys on, että kun synti toimii sillä tavalla, että teet yhden, niin kaivat sitä. Sitten se on vielä vaikeampi. Kuoppa on vielä syvempi ja joudut kaivamaan vielä syvemmälle ja syvempään suohon. Nyt hän joutuu käyttämään Jumalan nimeä osana hänen valhettaan. Ja 21. Iisak sanoi Jaakobille, tulehan lähemmäs poikani, että voin tunnustella, oletko sinä poikani eesau vai et. Tosiaan kun hän ei näe mitään, mutta hän osaa tunnistaa, hän tunnustaa. Ja Jaakob meni isänsä luo. Tämä tunnusteli häntä ja sanoi, ääni on Jaakobin. Mutta kädet ovat Eesaun kädet. Tämä vanha mies... Hän tulee kohta puhumaan, että tämä on Eesa, Eesa on vaatteet ja Eesa tuntuu Eesaalta. Hän sanoo, että hän on Eesa, mutta joltain kumman syystä hän kuulostaa kuitenkin Jaakobilta. Onko hän vanhuuden höpöryhä? Mitä tässä tapahtuu? Tietysti se on Jaakobin ääni, eikä ne ole Esaun kädet. Ne on vaan kädet, jotka on tehty näyttämään niin kuin Esa. Mutta 23 kertaa eikä Iisak tuntenut Jaakobia, sillä Jaakobin kädet olivat karvaiset niin kuin hänen veljensä Esaun kädet. Ja niin Iisak siunasi hänet. Ja 24. Iisa kysyi vielä, oletko sinä todella poikani Eesa? Taas mahdollisuus tässä vielä, että Iisa anna anteeksi, mä olen valehdellut, me lopetaan tämä tähän. Äkkiä tämä on väärä suunnitelma, väärä asia. Olen tehnyt syntiä Jumalaa kohtaan, syntiä sinua kohtaan. Oletko sinä todella poikani, Esa? No, Jaakob vastaa, olen. Eihän hän ole Esa, mutta hän falehtelee päin naamaan omalle isälle. No, nyt on tämä petosoperaatio sitten tullut täyteytensä. Ja Isäks sitten uskoi, että tämä on Esau. Ja sitten Isäks sanoi tarjoa minulle, että voin syödä poikani riistaa ja siunata sinut. Jaakob tarjosi hänelle ja hän söi. Sitten Jaakob toi Isäkille viiniä ja tämä söi. Sen jälkeen hänen isänsä Isäks sanoi, tulehan tänne ja suutele minua poikani. Jaakob meni isänsä luo ja suuteli häntä. Isäk tunsi hänen vaatteidensa tuoksun. Hän tunnistaa tuoksuun kuin Esau. Vaatteidensa tuoksun. Siunasi hänet ja sanoi, Poikani tuoksu on kuin Herran siunaama kedon tuoksu. Antakoon Jumala sinulle taivaan kastetta ja maan runsautta yllin kyllin. Jyviä ja viiniä, palvelkoot sinua kansat, kumartakoot sinua kansakunnat. Ole veljiesi Herra ja äitisi pojat, kumartakoot sinua. Kirottu olkoon se, joka kiroaa sinua. Siunattu se, joka sinua siunaa. Nyt hän on antanut tämän siunauksen. Ja mikä tämä on? Tämä on siis käytännössä se, mitä Jumala itse sanoi Abrahamille. Jos muistatte, ensimmäinen muoseksen kirja luku 12. Jumala sanoi Abrahamille, minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua ja teen sinun nimesi suureksi ja sinä tulet olemaan siunauksena. Minä siunaan ne, jotka siunaavat sinua ja kiroan sen, joka kiroaa sinua. Ja sinussa tulevat siunatuksi kaikki maailman sukukunnat. ja tuo on se, joka uudessa testamentissa toistetaan, että Abrahamin siunaus tulee kaikkien osalliseksi, jopa meille täällä Suomessa tänään, uskosta Jeesukseen Kristukseen. Kun me uskotaan Jeesukseen Kristukseen, me saamme sen siunauksen, eli iankaikkisen elämän, Jumalan tuntemisen, Jeesuksen Kristuksen, Abrahamin jälkeläisen kautta. Mutta tässä vaiheessa se on se, että se lupaus menee tosiaan pojalta toiselle. Ja Isaac luulee, että hän on siunaavassa tässä Eesauta, Hän antaa sen, mutta Jumala oli sanonut, että vanhempi on palvelemaan nuorempaa ja se menee Iisakille. Ja se on se, miten se tulisi mennä, mutta se miten se tapahtuu on tämä sekava synnin sekamelska, mitä tässä tapahtuu. Ja nyt on siis siunaus annettu. Heidän petollinen suunnitelma toimi jae 30, kun Iisak oli siunannut Jaakobin. Ja Jaakob oli juuri lähtenyt isänsä Iisakin luota. Hänen veljensä Eesau palasi metsästämässä. Juuri kun vaatteet olivat laitettu taas kaappiin ja muuten ja näin. Eesau nyt tulee paikalle, palaa metsästämästä. Sitten Eesau tietysti, että hän aloittaa ja sitten hän laittaa sen herkkuruon tai kuka siellä nyt auttaa häntä ja näin ja laittaa varmaan vaatteensa päälle. Jaek 31. Hänkin laittoi herkkuruuan Veisen isälleen ja sanoi, nouskoon isäni syömään poikansa riistaa niin, että voit siunata minut. Hänen isänsä Iisa kysyi, kuka sinä olet? Hän vastasi, minä olen poikasi, sinun esikoisesi, Eesau. Jaek 33. Silloin Iisak järkyttyi syvästi. Kirjaimellisesti täällä on, hän vapisi hämmästyksestä kovin, niin kuin vanha biblia-käännös. Iisak tässä tilassa, kun hän nyt, se vanha mies siinä, ja nyt hän tulee, Eesau tulee, ja sitten hän kysyy, kuka sinä olet? Ja Eesau sanoo, että olen Eesau. niin Iisak rupeaa tapisemaan, hän rupeaa tärisemään. Hän järkyttyy syvästi. Miksi? No sanoisin, että hän tajuaa, mitä tässä on tapahtunut ja hän tajuaa, kuinka tämä on seurausta hänen omasta laimiin lyömisestä, kuinka hän on laimiin lyönyt Jumalan sanaa. Hän tiesi sen, että Jumala oli sanonut Rebekalle, että vanhempi on palveleva nuorempaa. Ja hän tiesi sen, että hän on toiminut tässä nyt väärin. Ja nyt hän jotenkin vähän aavisti, että ehkä se velje... Ja nyt se tajuaa, mitä tässä hän on tapahtunut. Ja hän rupeaa vapisemaan hämmästyksestä. Hän vapisee. Pelko valtaa hänet ja syystäkin tämä tilanne, kun hän rupeaa tajuaan, mitä tässä on tapahtunut. Ja siinä järkytyksen tilassa hän sanoo, kuka sitten Oli? Kuka se sitten oli, joka kävi metsästämässä ja toi minulle riistaa? Minä söin kaikkea, ennen kuin sinä tulit, ja siunasin hänet, ja siunattuna hän myös pysyi. Tietysti kun Isak tämän sanoo, niin ei hän tarkoita sitä, että tämä oli joku täysin random tyyppi. Siinä on yksi vaihtoehto, se on Jaakob. Ja kun hän tietää tätä, ja sitten samaan aikaan hän, että minä siunan hänen, ja siunattuna hän pysyy. Hän alkaa ajatella, että niin Jumalahan sanoi, että se on se Jaakob, joka saa tämän siunauksen. Silti hän on käyttäytynyt tässä väärin. Eli vaikka hän on tehnyt syntiä, niin Jumalan täydellinen suunnitelma tapahtuu ihmisten syntisten tekojen läpi. Se ei oikeuta niitä syntisiä tekoja. Ne syntiset tekot ovat syntiä vääryyttä ja he tulevat niittämään sitä, mitä he kylvävät. Seurauksia tulee siitä, mutta silti Jumalan täydellinen suunnitelma ja Jumalan lupaus aina tapahtuu. Tässä tilanteessa se tapahtuu tämän sekavan syntisen hämmennyksen keskellä. Mutta Iisak nyt tajuu, että hän on tehnyt tässä myös väärin. Mutta hän tajuu, että siunattu olkoon Jaakob. Jaa 34. Kun Esau kuuli isänsä sanat, hän päästi kovan ja katkeran huudon ja sanoi, siunaa minutkin isäni. Tämä on se sama Esau, joka vähän aikaisemmin myi esikoisuutensa linssikeittoaterian tähden. Koska hän ei osannut kontrolloida itseään, hän halveksi esikoisuuttaan, mutta nyt hän haluaisi sen takaisin. Se on liian myöhäistä. Hän on jo halveksinut sitä. Ja itse asiassa ennen kuin nämä pojat edes syntyivät, niin kuin roomalaiskirja 9 uudesta testamentissa Paavoli puhuu Jumalan valinnasta ja pelastuksesta. Hän sanoo, että ennen kuin pojat edes syntyivät, niin Jumala oli valinnut Jaakobin ja Esaun ennen kuin mitään tapahtui. Mulla ei ole aikaa nyt siihen käydä, mutta liittyen pelastukseen ja Jumalan armon valintaan. Mutta siis hän nyt tässä huutaa ja näin. Sitten Jaak 35, tämä vastasi siis Iisak. Veljesi tuli. Hän tietää siis, ei tämä kuka tahansa random, vaan se on se veli Jaakob. Veljesi tuli kavalasti ja vei siunauksesi. Esau sanoi, oikeinpa häntä kutsutaankin Jaakobiksi. Onhan hän pettänyt minut jo kahdesti. Hän vei esikoisuuteni ja nyt hän on vienyt minulta myös siunaukseni. Siunaus liittyy siihen esikoisuuteen. Se, että sä myit esikoisuuteen, on se, että sä et ansainnista siunausta muutenkaan enää. Hän tässä tätä valittaa, ja Jaakob tosiaan tarkoittaa hän, joka vetää kantapäästä, hän, joka on petkuttaja. Jaakob, jonka nimeksi myöhemmin muutetaan Israel. Nyt hän on vienyt minun siunaakseni. Esa kysyy, etkö ole lainkaan varannut siunausta minulle? Ja 37. Iisak sanoi Eesaalle, Minä olen asettanut hänet sinun herraksesi ja pannut kaikki hänen veljensä hänen palvelijoikseen sekä varustanut hänet jyvillä ja viinillä, mitä minä siis voisin enää tehdä sinun hyväksesi, poikani. Ja tässä on taas tämä, että Iisak on antanut kaikkensa siunauksia. Eli se mitä hän oli tässä tekemässä oli väärin Jumalan sanaa vastoin, koska Jumala oli sanonut, että Jaakobon saavan ne siunaukset ei Eesaa. Toisin kävi kuitenkin, vaikka Iisak itse ei tajunnut, mitä tässä kävi. Hän on siis antanut kaikki siunaukset, mitä hänellä on sille annettavaa. Ja 38. Eesau sanoi isälleen, yksi siunausko sinulla vain on isäni, isä siunaa myös minut. Ja Eesau alkoi itkeä äänekkäästi. Hänen isänsä Iisak vastasi, vailla maan runsautta on sinun asuinsiasi, vailla taivaan kastetta, sinä olet elävä miakkasi varassa ja palveleva veljeäsi, mutta valtoimena kierrellen sinä särjet hänen ikeensä niskaltasi. Eesau alkoi kantaa Jaakobille kaunaa siunauksen tähden, jolla hänen isänsä oli tämä siunannut. Eesau ajatteli sydämessään, kohta tulee aika surra isäni ja silloin minä tapan veljeni Jaakobin. Rebekalle kerrottiin hänen vanhemman poikansa Eesaun puheista. Silloin hän kutsui luokseen nuoremman poikansa Jaakobin ja sanoi hänelle, tiedätkö, että veljesi Eesau lohduttautuu sillä, että hän aikoo tappaa sinut. Kuule siis, mitä sanon poikani, lähde pakoon, veljeni Laabanin luo Haaraniin. Asu hänen luonaan jonkin aikaa, kunnes veljeni veljesi kiukkuu asettuu. Kun veljesi viha sinua kohtaan on lauhtunut ja hän on unohtanut, mitä olet hänelle tehnyt, minä lähetän noutamaan sinut sieltä. Minkä tähden minun pitäisi menettää teidät molemmat samana päivänä? Rebekka sanoi Iisakille, minä olen kyllästynyt elämääni heettiläisnaisten tähden. Ja jos myös Jaakob ottaa vaimon heettiläisistä naisista, tämän maan tyttäristä, sellaisen kuin nämä, niin miksi minä eläisin? Viitaten siis Eesau, joka oli ottanut tarkoituksella näitä kaksi vaimoa. Petos on tapahtunut, kaikki tämä. Äiti sanoo, että Jaakobin on lähtevä, koska veli haluaa tappaa hänet. Ja muistutuksena nyt tässä, kun lopetamme tässä tämä saada, niin miten sitten tämä Jaakob, joka tässä petollisesti toimii omaa isäänsä kohtaan, ja Jumalan tahto tapahtuu, hän saa ne siunaukset, jotka oli luvattu, mutta tapa, miten hän otti ne siunaukset, ei ollut oikea. Se petollinen tapa, miten hän otti nämä siunaukset, se petollinen tapa, mitä hän on kylvänyt omalla käytöksellään, on se, mitä hän tulee niittämään. Mitä tapahtuu pettäjä Jaakobille, kun hän menee Laabanin luo? Laaban pettää Jaakobia. Lupaa hänelle yhden tyttären, sitten yhtäkkiä, aha, se ei ollutkaan. Se on oikein, ja sitten tapahtuu kaikki nämä. Ja sitten siitä seuraa kaikennäköisiä ongelmia, ongelmia toisensa jälkeen. Ja Jaakob, jonka 12 poikaa ovat Israelin 12 sukukunnat, mitä kaikkea hän joutuu kärsimään elämässään, kuinka hänen poikansa toimivat petollisesti häntä kohta. Häntä itseä siis petetään, laaban pettää häntä, joutuu ongelmiaan, yhtä kaksi vaimoa. Hänen poikansa pettävät Shekemiä luvussa 34. He toimivat isänsä petollisesti. He valehtelevat Shekemin miehille. Simeon ja Leevi, kaksi Jaakobin poikaa, menevät ja tappavat koko kylän miehet petokseen. Jaakob valittaa siitä, että mitä ihmettä te olette tehneet. Seurataan sinun esimerkkiä ja valehdellaan sinä isä. Ja sitten hänen oma vaimonsa, Jaakobin vaimo, myöhemmin tietämättään on varastanut Laabanin epäjumalia ja siitä tulee ongelma. Hänen vaimonsa toimii häntä vastaan petollisesti tältä osin, niin kuin hänen äitinsä toimii hänen isänsä kohtaan. Ja sitten Jaakobin pojat melkein tappavat hänen lempipoikansa Joosefin. Ja ainut syy, miksi hän ei sitten tapa häntä, että no ehkä me saadaan vähän rahaa hänestä, jos me myydään hänet orjana. He myyvät hänet orjana ja sitten he valehtelevat. He pettävät omaa isäänsä Jaakobia vuosikaupalla. Monta kymmentä vuotta he valehtelevat omalle isälleen siitä, että Joosef on kuollut. Jaakob niittää loppuelämänsä sitä synnin kylvämistä, mitä hän on itse tehnyt tässä omalle isälleen. Älä missään nimessä ajattele, että kun me luetaan raamattua ja kun me luetaan näitä meidän suuria uskon sankareita, jotka monella tavalla ovat, monissa asioissa kyllä myös esimerkkejä, mutta älä missään nimessä ajattele, että jos joku henkilö olisi Abraham, Iisak tai Jaakob tai myöhemmin vaikka Daavid tai Solomon, kaikki mitä he tekevät on jotenkin ok. Ei tietenkään. Ja itse teksti kertoo meille, että toimit kuin Jaakob, niitä kuin Jaakob. Toimi kuin Jaakob, niitä kuin Jaakob. Jumala on uskollinen, kyllä, ja pelastuksesi Kristuksessa ja Jumalan armossa sitä, että tekojen kautta ansaitsee ja et voi menettää, mutta kyllä sä tuut niittämään, jos sä kylvät petollisuutta, sä tuut niittämään petollisuutta tavalla, jota sä et välttämättä tajuakaan kuinka paljon. Ja Jaakobin elämä on esimerkki siitä, kuinka petollinen Jaakob sitten niittää tätä petollisuutta omassa elämässään oikein niin kuin reilulla mitalla ja kärsii loppuelämänsä tässä. Ja kaikki tämä loppujen lopuksi tosiaan muistuttaa meitä siitä, että ainoastaan Jeesus Kristus on todellinen suuri mies, synnytön mies. Hän on se, jonka kautta Abrahamin siunaus tulee kaikille kansalle. Ja näin uusi testamentti alkaa, Matteuksen evankelimi lukuiksi jäi yksi, Jeesuksen, Kristuksen, Daavidin pojan, Abrahamin pojan sukuluettelo. Abrahamille syntyi Iisak, Iisakille Jaakob, tämä petkuttaja Jaakob, Jaakobille Juuda ja tämän veljet ja dadadadada. Ja Jeesus on se Juudan jalopeura, hän ilman syntiä, ilman mitään vääryyttä. Kun luet Jeesuksen elämästä, meidän Herram Jeesuksen Kristuksen hänen tilanteessaan, kaikki mitä hän teki oli täydellistä, ei mitään vääryyttä. Ei mitään vääryyttä. Hänen vihansa, kun hän tyhjensi temppelin, on täydellistä. Hänen lempeytensä, ihmisiä, lapsia, ketä katsoo, on täydellistä. Hänen armonsa, hänen tuomionsa, kaikki on täydellistä. Hän ei tehnyt missään vääryyttä, mutta kaikki muut Aatamin jälkeläiset ovat tehneet vääryyttä. Ja me vielä tänä päivänä tietysti myös. Ja siksi me tarvitsemme Jeesusta Kristusta. Hän, joka on kuollut syntisten tähden. Hän, jonka kautta me voimme saada syntimme anteeksi. Silti syntimme, syntillä me on seurauksia. Vaikka Jumala antaa anteeksi, se ei pyyhi sitä pois, ettei sillä tulisi... Tietysti joudumme vielä niittämään, mitä olemme kylväneet, mutta Jumalassa on anteeksiantoa ja iankaikkinen elämä Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa rukoillaan. Herra, me kiitämme, että sinä olet Jumala. Kiitämme, että sinä lähetit pelastajan, Abrahamin jälkeläisen Jeesuksen Kristuksen. Hän on elänyt täydellisen elämän. Se, mitä Isak ei tehnyt, ei Abraham tehnyt, ei Jaakob tehnyt. Ei Daavid tehnyt, ei kukaan ole elänyt täydellistä elämää. He ovat kaikki tavalla tai toisella tehneet syntiä Herra sinua kohtaan. Ja me varsinkin, me olemme tehneet syntiä, vääriä ajatuksia, sanoja, tekoja, motiiveja. Asioita, joita me ei olisi tullut tehdä, emme ole tehneet. Asioita, joita ei olisi tullut tehdä, me olemme tehneet. Herra, me ansaitsemme sinun iankaikkisen vihan ja helvetin meidän syntiemme tähden. Se on ainut, mitä me ansaitsemme. Mutta Jeesus Kristus tuo täydellinen mies, Jumala tullut ihmisenä, elänyt täydellisen elämän meidän tähtemme ja kuollut Ristillä sijaisuhrina. Niin kuin se päässilammas tapettiin Iisakin sijaisuhrina, niin Jeesus Kristus on Jumalan ainokainen poika, joka on kuollut meidän syntiemme tähden. Herra, auta meitä iloitsemaan siitä, että meillä on pelastaja. Meillä on anteeksianto hänessä. Auta meitä samaan aikaan elämään tätä elämää tietoisena, että synnyllä on seurauksensa. Se, mitä me kylvämme, me tulemme niittämään. Olisi omassa perheessämme tai eri tilanteessa, jopa yhteiskuntana me tulemme niittämään sitä, mitä me kylvämme. Auta meitä ottamaan tämä varoitus vakavissaan, mikä meillä on galatalaiskirjeessä. ja elämään näiden totuuksien mukaan. Auta meitä oppimaan Iisakin kompuroinnista, Jaakobin kompuroinnista, ja samaan aikaan ennen kaikkea muistamaan, että sinä olet uskollinen Jumala. Ja sinun sanasi, sinun tahtosi tapahtuu, vaikka miehet mokaavat ja kompuroivat välillä todella pahasti. Niin sinä olet aina uskollinen. Tätä kaikkia rukoilen ja pyydän Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.