00:00
00:00
00:01
Transcript
1/0
Nyt on se aika vuodesta, että
omenoita notkuu omenapuissa. Monella ehkä teilläkin on omenapuu
takapihalla, naapurilla tai mökillä. Ilmeisesti tänä vuonna on ollut
erityisen hyvä omenasato monessa paikassa. Sehän on hienoa, että
meillä kasvaa omenoita täällä Suomessakin, jos ei niin paljon
muuta. Kaikkea muita hedelmiä ei välttämättä
kasva niin paljon, mutta omenoita meillä on. Tämä omenoiden runsaus
myös muistuttaa meitä sellaista sananlaskua, joka on suomalaisessa
kulttuurissa aika käytetty kuitenkin. On se muissakin kulttuureissa,
mutta siis ei omena kauas. puusta putoa. Ei omena kauas
puusta putoa. En tiedä, oletko ikinä itse käyttänyt
tätä tai olet varmasti kuullut. Ei omena kauas puusta putoa. Mitä se nyt tarkoittaa? Siinä
on se puu ja sitten kun ne omenat ovat tarpeeksi kypsiä tai tuuli
vähän riepuu näin, niin omenat putoavat ja ei ne tosiaan kovin
kauas putoa. Ne putoavat siihen omenapuun
juurelle. Ei ne mene, ellet sä kannan niitä,
niin ei ne mene kilometrien päähän. Ne putoaa siihen puun juurelle. Mitä tällä sanonalla tarkoitetaan?
Tällä sanonalla tarkoitetaan sitä, kuvataan sitä ajatusta,
että vanhempien vaikutus lapsiinsa on erittäin suuri. Vanhempien
vaikutus lapsiin on erittäin suuri ja usein sä voit nähdä
sen ja useinhan tätä sanotaan, että jos huomaa, että vaikka
tapaa jonkun pojan ja tietää sen isän, niin ei tuota omena
kauas puusta putoa. Ja se voi tietysti olla hyvässä
tai huonossa kontekstissa, mutta se muistuttaa, tämä lapsi muistuttaa
jollain tavalla hänen isänsä tai äitiään tai kumpaakin ehkä. vanhempien vaikutus lapsiin ja
erityisesti sitten usein isän vaikutus lapsiin. Tämä on hyvä
sanonta. Ja tämä on niin kuin ihmiset
tietysti näkee ihan yleensä elämässä toteaa tämän, että kyllä harva
varmaan väittäisi, että vanhempien vaikutus ei ole niin kuin mitenkään
vaikuta lapsiin. Kaikki varmaan enemmän tai vähemmän
siitä samaa mieltä. Tämä on myös todella raamatullinen
periaate. Tämä on todella raamatullinen
periaate ja totuus, joka näkyy meille raamatussa. Ja tänään
kun me jatketaan tässä ensimmäisen Mooseksen kirjan läpikäymistä,
jolla on luvussa 26, niin sanoisin, että tässä on monia asioita liittyen
Jumalan uskollisuuteen, hänen uskollisuuteen ja lupauksiin,
jotka menee läpi raamatun. Mutta jos ajattelemme erityisesti
tätä tilannetta ja näitä henkilöitä, tässä Abrahamin poikaa Iisakia
ja sitten Iisakin poikaa, jonka me näimme viime kerran syntyvän
Esau ja Jakob, Ja näemme tätä perhedynamiikkaa
ja seuraamme tätä yhtä perhettä ja Jumalan lupauksia heille,
jonka kautta sitten tulee lopullisesti Jeesus, Kristus, Abrahamin poika.
Me nähdään tässä, kun me ymmärryksellä luemme ja huomaamme, niin yksi
asia, mikä on vaikea jäädä huomaamatta, täytyy aika Todella ajattelemattomasti jossain
määrin lukea ensimmäistä Mooseksen kirjaa, jos sinä et huomaa sitä,
että isän käyttäytyminen vaikuttaa pojan käyttäytymiseen ja vaikuttaa
pojan käyttäytyiseen pojan poikain. Tämä on iso teema tässä, miten
me näemme, kuinka isän vaikutus vaikuttaa hyvässä ja pahassa.
Isän siunaus ja samaan aikaan myös väärä vaikutus. Eli isän
jalan jäljissä meneminen hyvässä ja pahassa. Jossain määrin tähän aiheeseen
liittyen... pääteesi tai ajatus tai sovellutus
tästä, niin kun me näemme ja katsomme tästä ja sitten katsomme
Jumalan lupauksien liittyen, mitä Uusi Testamentikin puhuu
tästä ja näin, mutta näin yleisellä tasolla, niin sen tiedostaminen
on todella tärkeää, siis kaikille meille. Sen tiedostaminen, että
jos me eletään sellaisessa harhakuvitelmassa, jos me ajatellaan, että omat
vanhemmat ei millään tavalla tai heidän Heidän olemus olisi sitten... joillakin vanhemmat eivät olleet
lähellä ja se ei ole suoraan vaikuttanut ja ollut ilman vanhempia
paljon. Tai sitten on ollut lähempänä
ja on ollut paremmat vanhemmat tai mitä siltä väliltä. Miten
oli? Niin kuitenkin nämä asiat vaikuttavat.
Ja on naivia ja on typerää elää sellaisessa itsepetoksessa, jossa
me ajatellaan, että meidän omat vanhempamme ja heidän vahvuudet
ja heikkoudet ei millään tavalla vaikuttaisi meihin. Ja sanoisin,
että usein sellaisissa tilanteissa ehkä ne nimenomaan vaikuttaa
meihin enemmän kuin me oikeasti tajutaan. Ja se on hyvä tiedostaa
tämä. Ja sitten kun me näemme, esimerkiksi
tässä tosiaan, kun me puhumme viime saannassa siitä, että katsoa
kertomusta, niin kuin tässä me ollaan ulkopuolisia. Me katsotaan
tätä, mitä tapahtuu Abrahamin perheessä, Isäk, Jaakob ja näin
poispäin. Se on meidän helpompi nähdä,
kuinka isän synni toistuu pojassa ja pojan pojassa ja menee huonompaan
suuntaan. Mutta se on usein vaikeampi itse
hahmottaa sitä meidän omassa elämässämme, kun me olemme siinä
itse tilanteessa. Mutta mitä meidän tulisi oppia
tästä, olisi nimenomaan ottaa nämä asiat tosissaan ja tiedostaa,
että mitäköhän mun vanhempien vahvuudet. Kiitollinen siitä
ja hyvä ja mä voin oppia. Ja sitten ehkä jotkut ne heikkoudet.
Jos mun isällä oli taipumus tehdä näin ja näin tässä vääryydessä,
niin mun täytyy olla erityisen tarkkana, että en mä toistan
niitä samoja virheitä. Koska mulla luultavasti on taipumus
tehdä samaa. Olla siis tietoinen siitä, Eikä
vaan elää semmoisessa itsepetoksessa, jossa sitten me ikävä kyllä viedään
meidän vanhempaamme synty jopa vielä pidemmälle. Jos mun isä
meni näin pitkälle jyrkännettä, niin mä tuun ja juoksen perässä
ja mä juoksen sen jyrkänteen yli, koska mä vien sen synnin
vielä pidemmälle. niin kuin huonossa asioissa seison
isäni olkapäällä, tai sitten kun taas hyvissä asioissa tulisi
olla kiitollinen siitä ja rakentaa sen päälle. Ja tässä luvussa
me nähdään, ja uskon, että yksi pääpointti tosiaan on nimenomaan
näyttää meille tässä, kuinka Abrahamin esimerkki on vaikuttanut
Iisakiin ja kuinka Iisakin asiat, mitä hän tekee tässä, vaikuttaa
siihen, miten hän on oma poika ja vaimo kohtelee häntä seuraavassa
luvussa. Nämä eivät ole täysin irrallisia
asioita, ettei ne vaikuta toinen toisiinsa, vaan ne nimenomaan
vaikuttavat. Ja kun mietitään tässä kanssa
tätä, että nyt me keskitymme Iisakin elämään, me ollaan katsottu
paljon Abrahamin elämää, ja Abrahamin elämästä meille on kerrottu aika
paljon kaiken yksityiskohtaisia tapahtumia. Iisakin elämästä,
eli se luvattu poika, Abrahamin poika, hänen elämästään me ei
tiedetä kovin paljon. Siis tiedetään, mutta verrattuna
Abrahamiin me ei tiedetä yhtä paljon. Eli on aika niin kuin
valikoitua, mitä hänelle meistä kerrotaan, mutta sitten meille
kerrotaan tämmöinen aika niin kuin pitkä episoodi luvussa 26. Niin sitten se kysymys tulisi
myös olla, että miksi nämä? Miksi on tärkeää meille tietää,
että Iisak mokaa tällä tavalla ja valehtelee? Ja sitten Jumalan
lupaukset ja Jumalan uskollisuus siinä kaikessa läpi sen. Mutta
miksi on tärkeää meidän nähdä tässä? Meille on kerrottu, että
Iisakille on nyt syntynyt, kun hän on 60 vuotta, hänelle on
syntynyt Esau ja Jaakob. Ja sitten on annettu se lupaus
ja he taistelevat jo kohdussa asti. Esau on myynyt esikoisuutensa
Jaakobille. Ja ennen kuin tulee se, mikä
on monelle tuttu se kertomus siitä, kun Jaakob sitten huijaa
isäänsä äitinsä johdon alaisuudessa, siis he valehtelevat, he huijavat
isäänsä, ja sitä me ei tänään käsitellä tänään. Mutta sitten
mikä on yksi etappi siinä välissä, joka selittää osittain Jaakobin
taipumuksen valehdella ja huijata omaa isäänsä. Ja mikä on se,
joka selittää, että Saara, anteeksi ei Saara vaan Rebekka, niin hänellä
on taipumus ajatella, että olisi OK valehdella. He ovat oppineet perheen päältä
Iisakilta, joka on oppinut isältään Abrahamilta. Ja Iisak vie sen
vielä pahempaan suuntaan kuin Abraham aikoinaan. Ja raamattu näin yleisellä tasolla,
ennen kuin luen tämän, niin luen nyt yhden jaken tästä ensimmäistä
korintolaiskirjeessä. Ihan vaan viittauksena muistutun
ensimmäinen korintolaiskirja luku 10. Jae 6. Tässä on eri asian yhteys
liittyen Mooseksen kirjaan, varsinkin toiseen Mooseksen kirjaan. Ja
siinä on mitä tapahtuu syntiä ja näin poispäin. Eli se ei ole
tämä sama konteksti. Mutta tässä sanoo Jaes 6. Tämä
tapahtui, eli toisessa Mooseksen kirjassa. Tämä tapahtui varoittavaksi
esimerkiksi meille, ettemme himoitsisi pahaa niin kuin he himoitsivat. Se pointti tällä tavalla, että
vanha testamentti on todellista historiaa ja todellisia tapahtumia,
mutta ne asiat ja ne tapahtumat, jotka on meille kerrottu, ne
ei ole kerrottu meille vaan jotenkin jonkun historiallisen nippelitiedon
takia tai jotain muuta, vaan ne opettaa meille asioita myös. ja konkreettisia kertomuksia.
Meidän tulisi oppia nyt Iisakin mokista ja Iisakin vahvuuksista,
ja sen tulisi vaikuttaa meihin, että me emme samalla tavalla
tekisi väärin, vaikka ei tietysti missään samassa tilanteessa kuin
hän, mutta vastaavissa tilanteissa, että me oppisimme. Ne on kirjoitettu
meille esimerkiksi, varoittaviksi esimerkiksi, ja sitten on tietysti
paljon hyviä esimerkkejä myös. Okei, mutta ensimmäinen Mooseksen
kirja, luku 26, luen sen nyt tässä. Ensimmäinen Mooses luku 26. Näin lukee Jumalan sana tässä
kohtaa tätä ensimmäistä Mooseksen kirjaa. Maahan tuli nälänhätä,
toinen kuin aikaisempi nälänhätä, joka oli ollut Abrahamin päivinä.
Silloin Isaac meni filistealaisten kuninkaan Abimelekin luo Gerariin. Herra ilmestyi hänelle ja sanoi,
älä mene Egyptiin, vaan asu sinä maassa, jonka minä sinulle osoitan. Asu muukalaisena tässä maassa,
niin minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua. Minä annan
kaikki nämä maat sinulle ja sinun jälkeläisillesi, sillä minä pidän
voimassa valan, jonka vannoin isällesi Abrahamille. Minä teen
jälkeläisesi yhtä lukuisiksi kuin taivaan tähdet ja annan
heille kaikki nämä maat. Ja sinun siemenessäsi tulevat
siunatuiksi kaikki maailman kansat. Koska Abraham kuunteli minun
ääntäni ja noudatti säätämiäni käskyjä, lakeja ja opetuksia,
niin Isaac jäi asumaan Gerariin. Kun paikkakunnan miehet kyselivät
hänen vaimostaan, hän sanoi, Hän on minun sisarini. Hän näet
pelkäsi sanoa minun vaimoni, koska ajatteli, paikkakunnan
miehet voivat tappaa minut Rebekan tähden, sillä hän on kaunis.
Kun Iisak oli asunut siellä jo kauan aikaa, Abimelek filistelaisten
kuningas katseli kerran ikkunastaan ja näki Iisakin hyväilevän vaimoaan. Silloin Abimelek kutsui Iisakin
luokseen ja sanoi, hän onkin sinun vaimosi. Kuinka olet voinut
sanoa, että hän on sisaresi? Iisak vastasi hänelle, sanoin
niin siksi, ettei minun tarvitsisi kuolla hänen vuokseen. Abimelek
sanoi, mitä oletkaan meille tehnyt? Vähältä piti, ettei joku kansasta
maannut vaimosi kanssa. Näin olisit saattanut meidät
syyllisiksi. Abimelek antoi koko kansalle
käskyn, jokainen joka koskee tähän mieheen tai hänen vaimonsa
on surmattava. Isä kylvi siinä maassa ja sai
sinä vuonna satakertaisen sadon, sillä Herra siunasi häntä. Hän vaurastui vaurastumistaan,
ja lopulta hän oli hyvin rikas. Hänellä oli laumoittain lampaita,
vuohia ja nautakarjaa sekä paljon palvelijoita. Sen vuoksi filistealaiset
alkoivat kadehtia häntä ja tukkivat kaikki ne kaivot, jotka hänen
isänsä Abrahamin palvelijat olivat tämän eläessä kaivaneet ja täyttivät
ne maalla. Abimelek sanoi Iisakille, mene
pois luotamme, sillä sinusta on tullut meitä hyvin mahtavampi. Niinpä Iisak lähti sieltä, leiriytyi
Gerarin laaksoon ja asui siellä. Iisak kaivatti uudelleen auki
ne vesikaivot, jotka oli kaivettu hänen isänsä Abrahamin eläessä,
mutta jotka filistealaiset olivat Abrahamin kuoltua tukkineet.
Hän antoi niille samat nimet, jotka hänen isänsä oli niille
antanut. Sitten Iisakin palvelijat kaivoivat
laaksossa ja löysivät sieltä raikkaan veden lähteen. Gerarin paimenet alkoivat kuitenkin
riidellä Iisakin paimenten kanssa ja sanoivat, vesi on meidän.
Niin Iisak nimesi kaivon esekiksi, koska he kiistelivät hänen kanssaan. Sen jälkeen Iisakin palvelijat
kaivoivat toisen kaivon ja joutuivat riitaan siitäkin. Sille hän antoi
nimen Sidna. Iisak lähti sieltä pois ja kaivoi
vielä yhden kaivon. Siitä ei syntynyt riitaa. Hän
antoi sille nimen Rehobot ja sanoi, nyt Herra on antanut meille
runsaasti tilaa ja voimme lisääntyä tässä maassa. Iisak siirtyi sieltä
Beersebaan ja samana yönä Herra ilmestyi hänelle ja sanoi, Minä
olen sinun isäsi Abrahamin Jumala. Älä pelkää, sillä minä olen sinun
kanssasi. Minä siunaan sinua ja teen jälkeläisesi
lukuisiksi palvelijani Abrahamin tähden. Iisak rakensi siihen
paikkaan alttarin, huusi avuksi Herran nimeä ja pystytti sinne
teltansa. Iisakin palvelijat kaivoivat
sinne kaivon. Abimelek lähti hänen luokseen
Gerarista ystävänsä Ahussatin. Anteeksi. Ahussatin ja sotapäällikkönsä
Piikolin kanssa. Iisak sanoi heille, miksi te
olette tulleet minun luokseni? Tehän vihasitte minua ja karkoititte
minut luotanne. He vastasivat, me olemme nähneet,
että Herra on sinun kanssasi. Me toivomme, että sinun ja meidän
välillämme olisi valallinen sopimus. Me tahdomme tehdä liiton sinun
kanssasi, ette tekisi meille mitään pahaa. Emmehän mekään
ole sinuun koskeneet, vaan olemme tehneet sinulle ainoastaan hyvää
ja sallineet sinun lähteä rauhassa. Sinä olet nyt Herran siunaama. Silloin Isak laittoi heille pidot,
ja he söivät ja joivat. Varhain seuraavana aamuna he
vannoivat toisilleen valan. Sen jälkeen Iisak päästi heidät
menemään, ja he lähtivät hänen luotaan rauhassa. Samana päivänä
Iisakin palvelijat tulivat kertomaan hänelle kaivosta, jonka olivat
kaivaneet. He sanoivat hänelle, me löysimme
vettä. Hän antoi kaivolle nimen Siba.
Sen tähden kaupungin nimi on vielä tänäkin päivänä Berseba. Kun Esau oli 40 vuoden ikäinen,
hän otti vaimokseen. Jehuditin heettiläisen Beerin
tyttären ja Baasematin heettiläisen Elonin tyttären. Näistä tuli
Iisakille ja Rebekalle mielipahaa aihe. Okei, taas aika pitkä luku
ja paljon tässä tapahtuu ja mainintaa. Mutta ensimmäinen kun luen tämän
kohdan, niin taas tosiaan, että eiks me olla jo käyty tää läpi?
Eiks me olla käyty tää läpi? Eiks tää tapahtunut jo? Te jotka
ootte ollu täällä kuullu tätä saarnasaareja. Eiks me olla käyty
tää jo läpi? Eiks me olla jopa kaks saarnaa
saarnannut tähän tilanteeseen liittyen? Kyllä ja ei. Koska. Abraham teki vastaavanlaisen
tempun jopa kahteen kertaan ikävä kyllä luvussa 12 ja luvussa 20.
Abraham, siis isäkin isä. Mutta ei yksi meille kertoa tässä,
ennen kuin ajatellaan, että onko tässä vahingossa kopioitu sama
teksti uudestaan. Ei, maahan tuli nälänhätä toinen
kuin aikaisempi nälänhätä, joka oli ollut Abrahamin päivänä.
Ennen kuin rupeat ajattelemaan, onko tämä se sama tilanne, mikä
tapahtui Abrahamin aikana, kun vastaavat, tässä on jopa saman
nimisiä henkilöitä, Abimelek ja näin poispäin. Onko tämä sama
juttu? Ei. Ei ole sama tilanne eikä
ole sama henkilö. Se oli Abraham joka teki aikanaan. Nyt on hänen poikansa Isaac ja
tässä on eri tilanne. Ja tosiaan tässä on jopa sama
henkilö, joka mainitaan aikaisemmin luvussa 20 ja 21 Abraham tapaa
Abimelek nimisen Gerarissa. Onko tämä sama Abimelek? Luultavasti
ei, koska tosiaan tässä on aika pitkä aika jo mennyt. Se oli
Abrahamin aikana ja nyt tässä on hänen poikansa Iisakon jo
vähintään kuusikymppinen, luultavasti jotain 72 tai jopa mahdollisesti
jo 90 tässä vaiheessa. Me ei tiedetä ihan tarkkaan,
mutta jotain sitä luokkaa. Yleisesti Abimelek tarkoittaa,
että isäni on kuningas. Ilmeisesti Abimelek, Raamatussa
on monta Abimelekkia, niin se näyttää olevan kuninkaallinen
nimi tai titeli. Eli pelkästään se, että tässä
on taas Abimelek ja Geraris, ei tarkoita, että se on juuri
sama henkilö. Tämä on luultavasti toisen Abimelekin poika. Hän
jatkaa siinä samassa kuninkaallisessa linjassa. Ihan vielä tänäkin
päivänä meillä on jossain määrin tämmöisiä tapoja. Jos muistatte
tässä, koska se oli pari vuotta sitten, kun englannin kuninkaalliset,
ja tästä tuli nyt englannin kuningas, niin siitä puhuttiin, että mikä
hänen nimeksi tulee. Mikä ihmeen nimi? Siis hänhän
on jo vanha mies. Mutta hän ottaa tämmöisen nimen,
kuninkaallisen tittelin. Ja näyttää olevan, että tämmöinen
tapa oli jo siinä. En nyt 100 prosentin varmuudella
voi sanoa, että ei se olisi sama, mutta luultavasti se on eri Abimelek
kuitenkin kuin mikä oli Abrahamin aikana, mutta samassa paikassa
ja luultavasti hänen pojan poikansa tai jotain. Mutta tässä tilanteessa
kuitenkin on siis nälän hätä, eli ei ole ruokaa. Tämä hetkinen tilanne, jossa
me elämme, varsinkin nuorempi sukupuoli, miettii, että miten
niillä ei ole ruokaa? Onko kaupoissa aina ruokaa? Mennään
vain jonnekin mäkkäreihin tai saleen tai prismaan. Tietysti sekin ruoka voi loppua,
varsinkin ennen vanhaa. on usein ollut isoja nälänhätejä. On vielä tänäkin päivänä eri
puolella maailmaa ja mistä me tiedämme, mitä tulevaisuus tuo
tullessaan jopa meille. Se ei ole mikään itsestäänselvyys,
että on ruokaa tai että kaupan hyllyillä on ruokaa tai että
on rahaa ostaa sitä ruokaa. Ja tässä on siis tilanne nyt,
jossa maahan tulee nälänhätä Ja tarkoittaa sitä, että kasvit
eivät ole kasvaneet yhtä hyvin, ei ole tarpeeksi viljaa ja nyt
se on ongelma. Ja pahimmassa tapauksessa joutuu
lähteä jonnekin, missä on sitä ruokaa, niin kuin Joosefin aikana
myöhemmin ensimmäisessä Mooseksen kirjassa on tietysti esimerkki
siitä. Mutta siis Iisak lähtee Filistean
kuninkaan Abimelekin luo Geerarin. Geerar on siinä suunnilleen 20
kilometriä siitä, jos ajatellaan uutisia seurat tai muuta, kun
puhutaan paljon Gaasasta ja Gaas on se alue siinä. Niin siitä rajalta, Gaasan rajalta,
suunnilleen 20 kilometriä poispäin. Siellä päin siis. Israelissa
tietysti siinä maankohdassa, mutta suunnilleen siellä on tämä
Gerari. Hän lähtee sinne ja kun hän menee
sinne ja hän tietää, että siellä on enemmän ruokaa ja parempi
mennä, niin Jumala ilmestyy hänelle. Jahwe ilmestyy hänelle ja sanoo,
että älä mene Egyptiin. Eli hän ei ole mennyt vielä Egyptiin,
mutta ehkä hän jo mietti menoa Egyptiin niin kuin hänen isänsä
Abraham luvussa 12 menee. Niin Jumala sanoo, että ennen
kuin hän lähtee sinne asti, niin älä mene Egyptiin. Vaikka siellä
olisi paremmin tarjolla ruokaa tai muuta, vaan asu sinä tässä
maassa, jonka minulle sinä osoitan. Asu muukalaisena tässä maassa,
niin minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua. Hän siis käskee
Iisakia, että älä lähde pois tästä Kaananin maasta, vaan pysy
täällä. Ja Jumala muistuttaa häntä tässä
nyt niistä lupauksista, että minä annan sinun kanssasi, siunaan
sinua, minä annan kaikki nämä maat sinulle ja sinun jälkeläisillesi,
sillä minä pidän voimassa valan, jonka vannoin isällesi Abrahamille. Iisak on todella siunattu isänsä
Abrahamin tähden. Kaikinen ongelminen ja kompurointinen
kylläkin, mutta silti siunattu ja uskollinen mies Abraham. Ja
sen tähden nyt hänen poikansa Isaac on siunattu. Ja osa siinä
on tämä lupaus, josta tästä maasta, konkreettisesta maasta, Kaananin
maasta, tämä sivuhuomautus tässä, mutta minä uskon, että tämä lupaus
ei ole vieläkään täyttynyt kokonaisuudessaan, mutta se tulee täyttymään, kuten
kaikki Jumalan lupaukset tulevat täyttymään. Ja mä uskon, että
kokonaisuudessaan tämä lupaus Abrahamin jälkeläisille tietysti
Kananin maasta kokonaisuudessaan tulee tapahtumaan tuhatvuotisessa
valtakunnassa, joka on Kristuksen toisen tulemuksen jälkeen. Mutta
kuitenkin se lupaus tästä maasta, jonka hän on antanut ja vannonut.
Ja sitten jakeessa neljä tulee. Minä teen jälkeläisiä yhtä lukuiksi
kuin taivaan tähdet ja annan heille kaikki nämä maat. Ja sinun
siemenessäsi tulevat siunatuksi kaikki maailman kansat. Sinun
siemenessä se tulevat siunatuksi kaikki maailman kansat. Tämä se lupaus, jonka Jumala
antoi Abrahamille, niin nytten se Jumala itse muistuttaa tässä
itseään. Niin sanotusti, totta kai Jumala
ei ikinä unohda sitä, mutta hän muistuttaa tässä, hän sanoo tämän
ja muistuttaa Iisakia erityisesti tästä lupauksesta. Ja haluan
tässä välissä uudesta testamentista lukea kohdan Galatalaiskirjeestä,
josta Henri on saarnasarjaakin. Haluan muistuttaa tässä, mitä
me nähdään Galatalaiskirjeessä. Pavelin kirje Galatalaisille
luku kolme. Ja yksi, te miellettömät galatalaiset,
kuka on lumonnut teidät, joiden silmien eteen Jeesus Kristus
oli kuvattu ristiinnaulittuna? Tämän vain tahdon saada teiltä
tietää. Lain teoistako te saitte hengen
vai uskossa kuulemisesta? Niinkö mielettömiä olette? Te
aloititte hengessä, lihanko mukaan nyt, pyritte päämäärään. Turhaanko
olette kärsineet niin paljon, jos se kerran on ollut turhaa?
Antaako hän siis teille hengen, ja tekeekö hän voimatekonsa teidän
keskuudessanne laintekojen vai uskossa kuulemisen kautta? Niin hän Abrahamkin uskoi Jumalaa,
ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi. Tietäkää siis, että ne, jotka
pitäytyvät uskoon, ovat Abrahamin lapsia. Koska Raamattu näki edeltäpäin,
että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, se edeltäpäin julisti
Abrahamille hyvän sanoman. Ja sitten hän sanoo, että Jumalan
kirjoitukset, jotka meillä on, ja tässä hän tietysti viittaa
ensimmäisen Mooseksen kirjan, jossa me ollaan. Jumala vanhurskauttaa pakana
tuskosta, se edeltäpäin julisti Abrahamille hyvän sanoman. Hyvän
sanoman, mikä on hyvä sanoma? Evankeliumi. Evankeliumi tarkoittaa
hyvää sanomaa. Evankeliumi julistettiin Abrahamille. Miten? Hyvän sanoman, sinussa
tulevat siunatuksi kaikki kansat. Paavalin mukaan jossain määrin
tämä lupaus, että Abrahamissa, hänen siemenessään tulee siunatuksi
kaikki kansat, tämä on evankeliumi. No miten tämä evankeli? No sehän
liittyy siihen, että Jeesus on se Abrahamin jälkeläinen, Iisakin
jälkeläinen, jonka kautta se siunaus tulee sitten pelastus
synnistä ja ihan kaikkine elämiä ja kaikki tämä. Mutta siis se
on tässä niin kuin annettu jo Abrahamille. Sinussa tulevat
siunatuiksi kaikki kansat. Ja sitten jäi yhdeksän jatkaa,
Galatalais kolme. Ja 9. Niinpä ne, jotka pitäytyvät
uskoon, siunataan yhdessä uskovan Abrahamin kanssa. Ne taas, jotka
pitäytyvät lain tekoihin, ovat kirouksenalaisia. Onhan kirjoitettu
kirot tuon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mitä lain kirjaan
on kirjoitettu, eikä tee sen mukaan. On selvää, ettei kukaan
tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain avulla, sillä vanhurskas
elää uskosta. Mutta laki käskyineen ei perustu
uskoon, vaan joka niitä noudattaa elää niistä. Kristus lunasti
meidät vapaiksi lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän
puolestamme. Sillä on kirjoitettu, kirottu
on jokainen, joka on puuhun ripustettu. Näin Abrahamin siunaus tulee
pakanoiden osaksi Kristuksessa Jeesuksessa, jotta me uskon kautta
saisimme luvatun hengen. Näin muistutuksena taas, kuinka
keskeinen tämä lupaus on sinun sijainnissa tulevasta sijoituksesta
kaikki maan kansalaiset. Niin paljon, että Paavo oli jopa
sanonut, että tämä on evankeliu. Tämä on se evankelimin siemen. Nyt me tiedämme, miten Abrahamin
siunaus tulee pakanoiden osaksi. Se tulee Kristuksessa Jeesuksessa,
joka on Abrahamin jälkeläinen, jonka uskosta hänen nyt pakana
kansat, jopa suomalaiset voi pelastaa, ruotsalaiset, kanadalaiset,
amerikkalaiset, intialaiset, kuka tahansa. Ei pelkästään Jakobin
jälkeläiset, jotenkin, että pelastus olisi vain tarjolla heille, niin
kuin juutalaisella kansalla. Ei. Tämän juutalaisen kansan
Messian kautta tulee pelastus kaikille maailman kansakunnilla,
jotka kääntyvät Kristukseen Jeesukseen. Jumala muistuttaa tästä Iisakille. Ja jos palataan takaisin, ensimmäisen
Mooseksen kirjan luku 26, Ja 5. Jumala jatkaa, hän sanoi,
koska Abraham kuunteli minun ääntäni ja noudatti säätimeäni
käskyjä, lakeja ja opetuksia. Jumala sanoo tässä, että se syy,
miksi hän siunaa, liittyy jollain tavalla Abrahamin uskollisuuteen,
että hän piti näitä. Samaan aikaan me ollaan nähty,
että Jumala antoi nämä lupaukset Abrahamille ennen kuin Abraham
mitään teki. Samaan aikaan me ollaan nähty,
että Abraham siinä välillä vähän kompuroikin. Mutta samaan aikaan
me nähtiin hänen elämänsä loppupuolella ja varsinkin siinä erityisesti
Isäkin sijaisuhritilanteesta ja siinä kun Jumala sanoi, että
anna Isä uhrina, niin hän on valmis luottamaan Jumalaan ja
hän on todella esimerkillinen. Abrahamin hyvä esimerkki ja luottamus
Jumalaan, ja tosiaan Abraham oli vanhuskas uskon kautta, ei
niiden tekojen kautta, mutta teot näyttivät sitä, että hän
luotti Jumalaan, kyllä, mutta pohjimmiltaan hän uskon kautta,
niin kuin galatalaiskirja muistuttaa meitä, niin Isaac oli siunattu
isänsä tähden. Ihan erityisellä tavalla tämä
tilanne, tietysti. Mutta vielä tänäkin päivänä,
jos ajatellaan yleisellä tasolla isää, jos sinulla on uskollinen
kristitty isä, niin sinä olet siunattu lapsi. Sinä olet siunattu. Se on siunaus. Ja vaikka ei olisi
kristitty isä, niin siinä on tiettyjä asioita, joista voit
kuitenkin olla kiitollinen, riippuen eri tilanteista ja muusta. Olla
kiitollinen niistä hyvistä asioista. Ja tämä lukuhan monessa kohtaa
tässä painottaa on niitä kaivoja Abrahamin aikana. Se on kaikki
se hyvä, mistä Iisakon osallinen jollain tavalla liittyy tässä
Jumalan lupauksiin hänen isälleen. Ja hänen isänsä hyvä esimerkki
vaikuttaa myös. Mutta se mikä tässä on juuri
se, jota ei sanota, Suoraan, mutta joka tulee meidän suoraan
kasvoihin, kun me luotaan tämä, niin on, että mistä ihmeestä
Iisak sai typerän ajatuksen valehdella omasta vaimostaan, että hän on
sisällä. No itse asiassa sekin tulee Abrahamilta. Ja tämä ei ole niitä Abrahamin
parhaimpia hetkiä todellakaan, vaan heikompia. Ja se mikä tässä
on nyt sitten juuri se ikävä kanssa asia on, että Abraham,
kun hän teki sen ja silloin katsoi, niin Abraham kuitenkin sanoi
puoli totuuden. Teknisesti se oli totta. Hän
oli hänen sisällä. Mutta käytännössä se oli valhe.
Onhan mahdollista. Ihmiset aika usein eri tilanteissa,
ihmiset valehtelevat tavalla, että ne sanoo jonkun asian, joka
on teknisesti totta, mutta ne tietää, että se toinen henkilö
tulee ajattelemaan sen tällä tavalla. Käytännössä se on valhe,
vaikka teknisesti jälkeenpäin. No itseasiassa kyllähän se on
mun sisko. Mutta Abraham kuitenkin siinä
mielessä, että hänellä oli vähän enemmän backupia siinä, että
hän ainakin pystyi sanomaan, että se oli, no käytännössä se
on totta, mutta tietysti se oli valhe, minkä hän siinä mielessä
kertoi. Se mikä on nyt eri tilanne Iisakin,
niin Iisak ei voi sitä ajatella. Iisak ei voi sanoa, että tämä
on osittain totta. Iisak vie isänsä synnin vielä
pidemmälle. Iisak valehtelee niin kuin in
your face. Rebekka ei ole hänen sisar, eikä
puolisisar. Rebekka on hänen sukulainen. Kyllä. Itse asiassa kaikkihan
me ollaan sukulaisia. Ne on jälkiläisiä, Aatamin jälkiläisiä. Mutta aika siinä mielessä suht
läheinen sukulainen. Mutta ei missään nimessä sisar
tai mikään puolisisar. Hän valehtelee. Ja me tullaan
näkemään seuraavassa luvussa, että Iisakin poika Jaakob valehtelee
vielä räikeämmin omalle isälleen. Ja jopa Jumalan pilkkaa, siis
käyttää Jumalan nimeä osana hänen valehettaan. Se vaan jatkuu ja
jatkuu vyörimään. Tämä isän syntinen väärä esimerkki
pojalta ja pojalta edelleenpäin, ja sitten se jatkuu ja jatkuu.
ellei tietoisesti pyritä jatkamaan. Iisak on siis siunattu isänsä
tähden, mutta ikävällä tavalla hän kyllä seuraa myös isänsä
Huonoa esimerkkiä ja se johtaa tähän tilanteeseen. Tosiaan,
tässä tapahtuu se tilanne. He menevät sinne Gerariin asumaan
ja sitten he kysyvät hänen vaimostaan. Ja hän sanoo tuossa jake 7, hän
näit pelkäsi, sanoo minun vaimoni, koska ajatteli, että paikkakunnan
miehet voivat tappaa minut Rebekan tähden, sillä hän on kaunis. Ja tää on ihan varmaan oikeutettu
jossain määrin tämä pelko ja muuta ja näin poispäin. Ja tietysti
jos he tappavat hänet, niin sitten koko hänen perheensä ja kaikki
kärsii myös siinä. Ei se ollut pelkästään itsekäs
ajattelu, vaan ajatteli itseään ja myös perheensä. Mitä tapahtuu
hänen vaimolle ja lapsille ja muille hänen perhekunnassa työntekijät,
jos hänet tapetaan. Kaikki muutkin joutuu kärsimään.
Mutta silti ei tämä ollut oikein. Hän pelkäsi. Mitä Jumala tulee
myöhemmin sanomaan? Luke 24. Mitä Jumala tulee sanomaan
myöhemmin Isäkille? Hän tulee sanomaan, minä olen
sinun isäsi Abrahamin Jumala. Älä pelkäsi. Älä pelkää, sillä
minä olen sinun kanssasi. Minä siunaan sinun ja teidän
jälkeläisisi lukuksi. Jos isä olisi elänyt tämän totuuden
valossa, niin ei hänen olisi tarvinnut sanoa vaimolle, että
hei, vaimo, valehtele muuten, jos ne kysyy. Vaan hän ei sano,
että no, sano mikä on totuus ja sitten jos ne Tappaa minua
tai mitä tahansa muuta. Jumala on uskonut. Jumala pitää
huolta. Ei meidän tarvitse ruveta valehtelemaan siksi, että Jumalan
tahto tapahtuisi. Ei meidän tarvitse ruveta valehtelemaan
pelkuruuden tähden. Mutta meidän täytyy muistaa se,
että Jumala on meidän kanssamme. Älä pelkää. Hän pelkäsi ja me
helposti pelkäämme ja teemme asioita pelon tähden. Mutta meidän
täytyy muistaa se syy tässä, että älä pelkää sillä minä olen
sinun kanssasi. Tietysti Iisakille erityinen
rupaus kylläkin, mutta uskoville yleensä itse asiassa pari viikkoa
sitten, jos olitte täällä jotkut englanninkielisissä, jos et ollut,
niin suosittelen kuuntelemaan nauhoituksia. Benjamin Green
oli käymässä ja Benjamin Saarnas juuri tästä aiheesta, että älä
pelkää. Ja Jesajan kirjasta, kun Jumala
saa, että älä pelkää. Ja se syy, miksi meidän ei tulisi
pelätä on, että koska Jumala on, kuka hän on. Ja me luotamme
häneen. Mutta Iisak pelkää ja tämän seurauksena
hän valehtelee ja näin poispäin. Ja sitten jaa kahdeksan kertaa,
kun Iisak oli asunut siellä jo kauan aikaa, ilmeisesti vuosia
jo mennyt tai ainakin kauan aikaa, eikä mitään ole tapahtunut. Ja
sitten sattumalta tosiaan Abimelek näkee jotenkin korkealta palatsistaan
tai miten se tilanne tapahtui, hän näkee. että Iisak käyttäytyy
hänen vaimon kanssa tavalla, jota veli ei käyttäydy sisareensa
kanssa. Hän hypäilee vaimoa. Mitä se
tarkalleen siinä on, mutta kuitenkin. Ne on aviopari. Ehkä hän jopa
epäili sitä jo aikaisemmin, mutta nyt hän näki jonkun konkreettisen
tapahtuman. Ja nyt hän tietää, että hei,
sinä olet valehdellut minulle. Ja tämä pakana kuningas nyt toruu
Iisakia ja sanoo, että sinä olet tehnyt väärin. Vastaavalla tavalla
pakana kuningas silloin aikaisemmin Abrahamille. Ja sen seurauksena
hän nyt sanoo, että älkää kukaan koskeko ja näin poispäin. Sitten tämä tilanne on ohi ja
Iisa jää sinne vielä hän kylvää ja tulee satankertainen sato.
Jumala siunaa häntä. Jumala on siis hänen kanssaan.
Jumala pitää hänestä huolen. jopa näiden kaiken kompuroinnin
ja valheiden keskellä. Sillä Jumala pitää lupauksensa. Ja Jumala myös opettaa tässä
Iisakille ja Iisakin jälkeläisille, miten enemmän ja enemmän luottaa
häneen. No, hänellä sitten rupeaa kasvamaan
tämä kaikki, mitä hänellä on. Jain 14, hänellä oli laumoittain
lampaita, vuohia, nautakarjaa ja paljon palveluita. Sen vuoksi
filistealaiset alkoivat kadehtia häntä. Ja tukkivat kaikki ne
kaivot, jotka hänen isänsä Abrahamin palvelijat olivat tämän eläessään
kaivaneet ja täyttivät ne maalla. Ja nyt tulee tällaista skismaa,
taistelua siellä ja tosiaan kadehtii ja näin poispäin. Aabimelek sitten
jakeessa 16 sanoo, mene pois luotamme. Eli hän on ensin antanut,
mutta nyt Isaac rupeaa olla sen verran mahtava sillä mitä hänellä
kuuluu ja muuta. Hän sanoo, mene pois luotamme,
sillä sinusta on tullut meitä hyvin paljon mahtavaampi. Ja
Isaac lähtee vähän kauemmas Gerarin laaksoon ja asuu siellä. Ja siellä
nyt kaivetaan näitä vesikaivoja ja sitten näin pysyä päin. Ja
sit mä ajattelin, että mitä, big deal, vesikaivot. Niinku, et
miksi niinku näin? No se on aika big deal. Siis
vesi. Ja mekin ajatellaan samalla tavalla
niinku kaupasta vaan ruokaa tai niinku näin. No hana, siis vettä
ja hanasta. Vesi tulee tietysti aina jostakin. Ja jos ei sulla ole sitä vesilähdettä. Kato vaan, jos yhtäkkiä ei toimikaan
se vesi talossa tai muussa. Sitten jos sä oot tilanteessa
ja varsinkin jos on lämpimätila, jossa joutuu juomaan erityisen
paljon vettä ja eläimet tarvitsee vettä ja muuta. Ja sit jos sulla
ei ole yhtään vettä, niin loppujen lopuksi me kaikki kuollaan, jos
ei meillä ole kaivoja. Eli kaivo, siis vesi, on elintärkeä
vielä tähän päivään, vaikka se tulee meille kraanasta yleensä
tai näin. Mutta siis kaivo, veden lähde,
on erittäin, erittäin tärkeä. Ja myös, jos sä joudut kaivamaan,
niin se on aikamoinen homma. Eli sitten ei noin vaan huvikseen
vaan kaivella siellä sun täällä, vaan sitten jos tää on mun kaiva,
sä et tähän tuu tai näin. Niin tässä on tämmönen, että
taistelu näiden kanssa ja nää niitä Abrahamin kaivoja aikaisemmin
ja sitten on tukkineet ja sitten näin. Mutta kuitenkin tässä Iisakin
sitten jakeessa 19 sitten Iisakin palvelijat kaivoivat Laaksossa
ja löysivät sieltä raikkaan veden lähteen. Ja nyt Gerarin paimenet
alkoivat kuitenkin riidellä Iisakin paimenten kanssa ja sanoo, että
vesi on meidän. Iisak nimesi Kaivon Eesekiksi,
koska he kiistelivät hänen kanssaan. Hän siis antaa nimen Kaivon,
että kiistely. Eesekin vaikuttaa, että se on
kiistely. Okei, annetaan Kaivon nimeksi
kiistely ja sitten hän jatkaa matkaan. Te nyt väännätte tästä
näin, niin pitäkää sitten. Hän menee eteenpäin ja kaivaa
toisen Kaivon, joutuvat siitäkin riitaan. Hän antaa sille nimen
Sidna. liittyen tähän riitaan, riitaisuus
ja näin. Ja sitten he jatkaa eteenpäin.
Siitä ei syntynyt riitaa ja siihen annetaan nime Rehobot. Nyt Jahve
on antanut meille runsaasti tilaa, siis tilaa, Rehobot. Se liittää
tähän, että nyt on tilaa. Tässä me siis nähdään, että Iisakilla
on näitä vastoinkäymisiä, mutta silti Jumala pitää hänestä kuitenkin
huolen ja hän jatkaa eteenpäin. Ja kes 23 Iisak siirtyi Bersebaan
ja samana yönä Jahwe ilmestyi hänelle ja sanoi. Jumala tässä
luvun alussa ilmestyi ja sanoi älä mene Egyptiin ja pysy tässä
ja muistuttaa niistä lupauksista. Ja siinä välissä me ollaan nähty
kun Iisak toimii pelkurimaisesti pelkään ja valehtelee Ja sanoo
vaimonsa valehtelevan ja näin poispäin. Ja sitten tämä tilanne
ja nyt on näitä kaivoja ja skismaa näiden muiden paimenten kanssa
ja näin poispäin. Niin tähän tilanteeseen Jumala
ilmestyy hänelle taas ja sanoo, minä olen sinun isäsi Abrahamin
Jumala, älä pelkää. Joka tietysti tarkoittaa sitä,
että jos Jumala sanoo, älä pelkää, niin enhän minä tässä mitään
pelkää. Kyllä Jumala tietää, että sinä
pelkät tällä hetkellä. Jumala muistuttaa, että älä pelkää.
Älä pelkää sillä minä olen sinun kanssasi. Minä siunaan sinua
ja teen jälkeläisesi lukuisiksi palveniali Abrahamin tähden. Ja Isak, Jaak 25, Isak rakensi
siihen paikkaan alttarin ja huusi avuksi Jahven nimeä ja pystytti
sinne telttaansa. Kaikkineen heikkouksineen Isak
on silti uskollinen mies. Hän on uskovainen. Hän tarvitsee
pelastusta. Hän tarvitsee Jeesusta Kristusta,
joka on se luvattu Messias, joka on tuleva hänen jälkeläisenä.
Hän ei tiedä sitä kaikkea, mutta hän luottaa Jumalan lupauksiin
ja uskosta. Hän on vanhurskas, ihan niin
kuin hänen isänsä Abraham, niin kuin me luettiin galatalaiskirjeessä.
Silti hän kompurroi ja hän pelkää ja mokaa välillä ja se tulee
näkymään hänen lastensa käytöksissä myöhemmin ja näin poispäin. Mutta
silti hän kääntyy Jumalan puoleen. Hän ei juokse lopulta karkuun
Jumalaa tai jotenkin pysy pimennossa oman syntinsä kanssa, ei. Hän
huutaa avuksi Jahven nimeä ja pystytti sinne teltansa, rakensi
siihen paikkaan Aaltorin. Hän ylistää Jumalaa. Hän palvoo Jumalaa. Ja tämä on niin kuin läpiraamat,
ja tullaan näkemään varsinkin ensi viikolla kanssa, niin raamat
tuntuu todella niin kuin rehellinen kaikessa. Siis nämä meidän suuret
uskon sankarit, niin ei se ole joku kiiltokuva, että kaikki
oli hyvin, mitä he teki. Ei, he mokailevat. Silti he on
uskollisia. Ja Jumala käyttää heitä. Ja Jumala on hänen apunsa. Hän kääntyy Jumalan puoleen ja
Jumala muistuttaa, älä pelkää sillä minä olen sinun kanssasi.
26. Abimelek lähti hänen luokseen
Gerarista. Ystävänsä Ahussatin ja sotapäällikkönsä
Piikolin kanssa. Sotapäällikkö Piikolin nimi ilmenee
kansa-aikaisemmin. Nimi viittaa siis puhuja tai
suun täyteyden. Sekin näyttäisi olevan, että
Abimelek oli tietynlainen kuninkaallinen nimi. Abimelekillä oli usein
sotapäällikkö Piikol, joka oli puhujan edustaja. ja vaikuttaisi
olevan, vaikkei se ole sama henkilö kuin aikaisemmin, niin hän on
siinä samassa virassa puhujana, vaikka tässä hän nyt ei puhu.
Mutta kuitenkin nyt se Abimelek, joka äsken sanoi, että lähe pois,
ja sitten hän lähtee pois, niin nyt tämä Abimelek menee perässä myöhemmin. Ja sitten Iisak syystäkin jakees
27, miksi te olette tulleet minun luokseni? Tehän vihasitte minua
ja karkoititte minun luotannen. Sähän sanoit, että lähde nyt
pois täällä. Ja mä lähdin. Miksi te ootte nyt tänne tullut
yhtäkkiä taas? Mitä te nyt multa tarvitte, kun
te halusitte mut pois? Mitä he vastaavat? Jaa 28. He vastasivat. Me olemme nähneet,
että Jahwe on sinun kanssasi. Ja toivomme, että sinun ja meidän
välillämme olisi valallinen sopimus. Me tahdomme tehdä liiton sinun
kanssasi, ette tekisi meille mitään pahaa. Emmehän mekään
ole sinuun koskeneet, vaan olemme tehneet sinuun ainoastaan hyvää
ja sallineet sinun lähteä rauhassa. Sinä olet nyt Jahven siunaama. Nämä filistealaiset ymmärtävät
ja tietävät, ainakin jollain tasolla, oliko he todellisia
uskovia tässä tai ei, mutta ainakin he tietävät, että tämä Jahweh,
jota Abraham ja Isaac palvoo, niin tässä he näkevät, että Jumala
on uskollinen. Se, että miten sinä menestyit,
Isaac, tämä ei ole kyse sinusta itse asiassa, Sä itse mokaillet,
jopa valehtelet meiltä, mutta silti Jumala pitää susta huolen. Ja he on nähnyt tämän. He on
nähnyt, että hän on Jahven siunaama, ja Jahve on hänen kanssaan. Ja
he haluaa olla hyvää pataa, niin sanotusti, hänen kanssaan. Käytännössä
he näkevät sitä, mitä Jumala lupasi Abrahamille, kun Jumala
sanoi Abrahamille silloin monta vuotta aikaisemmin. Jumala sanoi
Genesis, ensimmäinen moosiksen kirja 12, jae 3. Minä siunaan
ne, jotka siunaavat sinua, ja kiroon sen, joka kiroaa sinua,
ja sinussa tulevat siunatuksi kaikki maailman sukukunnat. He
eivät halua olla kiroamassa Iisakia, vaan he ymmärtävät, että jollain
tavalla tämä jahve taivaan ja maan luoja siunaa tätä miestä
ja hänen perhekuntaa erityisellä tavalla ja me haluamme tehdä
liiton, että meidän välillä ei mitään tapahdu. 30. Silloin Iisak
laittoi heille pidot, ruokaa ja juomaa ja he pitävät juhlat
ja he söivät ja he joivat. Ja sitten, ihan minun kanssa
muistutuksena, että nämä eivät olleet mikään kännibileet, riahumist,
irstaatbileet tai jotain muuta. Ja tässä ei ole jotain kännissä
pitkinöitä ja seuraava päivä krapulassa. Semmoiset bileet
ei ollut kyseessä, vaikka varmasti viiniä ja ruokaa ja kaikki eivät
söivät ja joivat paljon. Mutta JAE 31 varhain seuraavana
aamuna, siis he ovat varhain seuraavana aamuna hereillä. Ei
ole mikään joku krapula tai jotain muuta. Varhain seuraavana aamuna
he vannoivat toisilleen valan. He vannoivat tämän valan. Sen
jälkeen Iisak päästi heidät menemään ja he lähtivät hänen luotaan
rauhassa. Samana päivänä Iisakin palvelijat tulivat kertomaan
hänelle kaivosta, jonka olivat kaivaneet. He sanoivat hänelle,
me löysimme vettä. Hän antoi kaivolle nimen Siba.
Sen tähden kaupungin nimi on vielä tänäkin päivänä Berseba.
Kun Esa oli 40 vuoden ikäinen, hän otti vaimokseen Jehuditin
heettiläisen Beerin tyttären ja Baasematin heettiläisen Elonin
tyttären. Näistä tuli isäkiläille Rebekale
mielipahan aihe. Iisakilla on rauha Abimelekin
ja hallitsijan kanssa. Hänellä on vettä ja riittää. Asiat ovat hyvin. Tietty epätasapaino
ja nälänhätä ei ole enää. Hän on jo satakertaisen sadon
saanut. Jumala pitää huolen Iisakista
ja hänen jälkeläisistään. Ja meillä kerrotaan näitä yksityiskohtia.
Ja tässä on tämä lyhyt maininta tässä lopussa, että Eesau, se
toinen niistä kaksosista, niin Eesau, 40 vuoden ikäinen, hän
otti vaimokseen. Siinä ensin ajatellaan, että
kuka oli 40, kun hän otti vaimon. No Iisaku oli 40, kun hän otti
vaimon. Nyt Esau otti 40 vuoden ikäisenä kanssa jostain syystä.
Eli hän vähän niin kuin seuraa isänsä jalanjäljissä tässä asiassa
ainakin. Mutta se ongelma on, että hän
ottaa ei ainoastaan yhden vaimon, vaan hän ottaa kaksi vaimoa,
joka tietysti sitten nähdään ikävä kyllä Abrahamin elämässä
kompromissi Haagarin kanssa ja muuta. joka ei ollut malliesimerkki
siltä osin, mutta kuitenkin hän ottaa tässä kaksi ja hän ottaa
ilmeisesti tietoon tahtoen tosiaan tässä heettiläisen Beerin tyttären
ja heettiläisen Elonin tyttären henkilöitä, jotka eivät palvo
todellista jumalaa ja edustavat toista uskoa ja toisista kansoista. Ja tästä sitten tulee Iisakille
ja Rebekalle mielipahan aihe. Tämän jälkeen me tullaan sitten
näkemään tosiaan seuraavassa luvussa se ehkä yksi paha maineisimpi
sitten esimerkiksi Iisakin elämässä, kun hänen oma poikansa, hänen
vaimonsa ja sen pojan äitin Rebeccan johdolla tekee tällaisen suunnitelman,
jossa he toimii petollisesti Iisakia kohtaan. Iisak jossain
määrin vaan saa takaisin maistaa sitä, miten hän itse toimi petollisesti
Abimelekiä kohtaan. Ja nyt hänen poikansa vie sen
vielä pidemmälle petollisuuden. Ja me nähdään se petollisuus
myös sitten jopa vielä Jaakobin pojissa myöhemmin. 12 Israelin sukukuntaa ja näin
poispäin. Mutta kun nyt lopetan, niin luen
vielä yhden kohdan tuosta uudesta testamentista. Samasta tuosta
galatalaiskirjeestä. Tekisi mieli lukea koko galatalaiskirje,
mutta en lue. Galatalaiskirjeestä lukuu neljä. Eli me luettiin tuosta osa lukua
kolme tuossa sanan alkupuolella. Mutta tähän teemaan siitä, kuinka
isät vaikuttavat lapsiinsa hyvässä ja pahassa, ja se tietoisuus
siitä, että nämähän tosiaan, että ei ole mennä kauas puusta
putoa. Ja tietysti Jumalan armosta me voimme olla toimijatoisin,
että vaikka isämme tai äitimme tai jotain teki tiettyä väärää,
se ei tarkoita sitä, että meillähän täytyy tehdä, vaan me tietoisesti,
että itse asiassa mä en tota tee. Mä en tee. Ja olkoon se
varvoittava esimerkki, että minä en ikinä tekisi sitä väärää,
mitä mahdollisesti vanhempani tekevät asiassa tai toisessa.
Ja sitten mä kiitollinen sitä hyvästä myös. Olla kiitollinen
vanhemmistamme ja kaikki isät, jopa parhaimmat isät silti kuitenkin
mokaavat. Maaliset isät, vaikka parhaimmat
niistä, ovat suuri siunaus, mutta silti jopa parhaimmat epäonnistuvat
jossain määrin ja jollain tavalla. Mutta se kristillinen totuus
on, että uskosta Jeesukseen Kristukseen me olemme Jumalan lapsia. Ja Jumala on meidän isämme. Tästä Galatalaiskirjeestä vielä
Paavale kirjoittaa ja hyvin muistuttaa tässä liittyen vanhaan testamenttiin
myös ja siihen odotukseen tästä Messiaasta, Jeesuksesta, jonka
kautta meidät adoptoidaan Jumalan perheväkeä. Hän on meidän isämme.
Niin kuin Jeesus opetti, isä meidän rukouksessa. Isä meidän,
joka olet taipansa. Meillä on siis täydellinen isä
ja meidän tulisi pyrkiä matkimaan häntä. Meidän tulisi pyrkiä olemaan
hänen lapsiaan ja käyttäytymään kuin hänen lapsensa. Ja hänessä
ei ole mitään vääryyttä. Hänessä ei ole väärää esimerkkiä.
Mutta toivottavasti ihmiset enemmän näkisivät meidänkin elämässä,
Se näkyy. Meidän isämme luonne, taivallisen
isämme luonne näkyisi enemmän ja enemmän meidän käytöksessään.
Ei täydellisesti, mutta kuitenkin jollain tavalla. Ne hyvät teot. Mutta Galatalaiskirjan luku 4
ja 1. Mutta minä sanon, niin kauan
kuin perillinen on alaikäinen, hän ei millään tavoin eroa orjasta,
vaikka onkin kaiken Herra. Hän on holhoojien ja taloudenhoitajien
alaiden isän määräämään aikaan asti. Riittyen siihen, mitä hän
on puhunut tässä aikaisemmin. Mutta sitten hän sanoi näin.
Samoin on meidän laitamme, kun olimme alaikäisiä, olimme orjuutettuina
maailman alkeisvoimien alaisuuteen, mutta kun aika oli täyttynyt,
Jumala lähetti poikansa naisesta syntyneen. Lain alaiseksi. Kun aika oli täyttänyt, se Messiaan
odotus, se luvatun pelastajan odotus, kun aika oli täyttänyt,
niin Jumala lähetti poikansa ja hän syntyi naisesta aivan
niin kuin alusta asti, että naisen siemen polkee käärmeenpäin rikki.
Ja tämä on tietysti tapahtunut. Jeesus syntyi. Evankelit kertovat
meille Jeesuksen syntymästä. Ja hän syntyi lainalaiseksi syntyneen. Ja nyt jäi viisi lunastamaan. Miksi tämä Jeesus, miksi tämä
poika syntyi? Hän syntyi lainalaiseksi lunastamaan
vapaiksi lainalaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska tekin olette lapsia,
Jumala on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin poikansa hengen, joka
huutaa, Abba, isä. Sinä et siis enää ole oria, vaan
lapsi. Mutta jos olet lapsi, olet myös
perillinen. uskosta Jeesukseen, Kristukseen,
hän joka on Iisakin jälkeläinen, hän joka on se Abrahamin siemen,
jonka kautta Abrahamin siunaus tulee pakanoille Jeesuksesta,
Kristuksesta. Hänen kauttaan meistä tehdään
Jumalan lapsia. Me kuulumme hänen Tämä on tietysti se suurin todellisuus
ja tämä, missä me iloitsemme ja ihan jopa arki rukouksissamme
Jeesuksen opetuksen mukaan muistutamme itseämme, kun rukoilemme Jumalat,
Isä meidän, joka olet taivaassa. Ja sitten, jos sinä olet isä
ja sinulla on lapsia, pyri parhaasi mukaan uskollisesti ja ole tietoinen,
että sinun lapsesi tulevat matkimaan sinua. Kyllä minä näin minun
omissa poissakin, jota joku asia ärsyttää niiden käyttäytymistä.
Itse asiassa se tekee noita asioita, kun se on vähän nähnyt sitä minun
elämässäni. Ehkä minä olen vain osa syypää
tuossa, miten se käyttäytyy joissain noissa asioissa. Olkoon kiitollisia
omille vanhemmillemme, mutta samaan aikaan tiedostain, että
on asioita, joita kaikissa asioissa ei tulisi tehdä samoin. Kiittää hyvästä ja siunauksesta
varoa, ettemme seuraa heidän huonoissa jalanjäljissä. Ennen
kaikkiaan kaikessa tässä seurata taivaallista isäämme uskossa
Herran Jeesuksen, Kristuksen. Rukoillaan Herramme kiitämme.
Kiitämme, että sinä pelastat syntisiä miehiä ja naisia. Kiitos
Isä, että sinä lähetit poikasi syntymään naisesta, lunastamaan
meidät, maksamaan meidän velkamme, anteeksi antamaan meidän syntimme. Me olemme kaikki tehneet syntiä
enemmän kuin osaamme tajuta ja muistaa ja ymmärtää ja ansaitsemme
iankaikkisen helvetin. Jumalan iankaikkisen vihan meidän
syntiemme tähden. Silti Jeesus Kristus on elänyt
täydellisen elämän ja uskosta hänen, jos käännymme hänen puoleen. Pyydämme anteeksi antoa. Jeesuksessa
Kristuksessa me saamme syntimme anteeksi ja iankaikkisen elämän.
Ja voimme rohkein mielin sanoa, että Isä, meidän joka olet taivaassa. Ja että sinä olet meidän Isämme.
Emme sen tähden, että mitä me itse olemme, vaan että meidät
on adoptoitu sinun perheeseen. Herran Jeesuksen, Kristuksen
täydellisen sovitustyön kuoleman tähden. Hän nousi kolmantena
päivänä todistaen, että se velka on maksettu ja hän on ainut tie,
totuus ja elämä. Ilman häntä kukaan ei tule isän
luokse. Auta meitä iloitsemaan tässä
Herra ja auta meitä myös kaikessa tässä oppimaan Isäkin komppuroinnista
ja Jaakobin ja Abrahaminkin. Auta meitä oppimaan heidän hyvistä
hetkistä, matkimaan heitä, ja samaan aikaan heidän huonot hetkensä,
niin olkoon se varoituksena meillä, että me samalla tavalla tekisi
tätä. Auta meitä olemaan tietoisia
omassa elämässämme, omista heikkouksistamme tai taipumuksistamme, jotka usein
liittyvät myös omiin vanhempiin, isovanhempiin tai muuhun. Me
olemme vastuussa omista teoista, mutta auta meitä olemaan tietoisia
näistä, jotta emme tekisi vaan vääryyttä heidän jalanjälissään,
vaan kiitollisia hyvästä ja taistelisimme vääryyttä vastaan omassa elämässämme. Tätä rukoilen ja pyydän Jeesuksen
Kristuksen nimessä. Amen.
Isän siunaus ja väärä vaikutus
Series 1. Mooseksen kirja
| Sermon ID | 92924532151158 |
| Duration | 1:02:57 |
| Date | |
| Category | Sunday Service |
| Bible Text | Genesis 26 |
| Language | Finnish |
Documents
Add a Comment
Comments
No Comments
© Copyright
2026 SermonAudio.