Nyt on se aika vuodesta, että omenoita notkuu omenapuissa. Monella ehkä teilläkin on omenapuu takapihalla, naapurilla tai mökillä. Ilmeisesti tänä vuonna on ollut erityisen hyvä omenasato monessa paikassa. Sehän on hienoa, että meillä kasvaa omenoita täällä Suomessakin, jos ei niin paljon muuta. Kaikkea muita hedelmiä ei välttämättä kasva niin paljon, mutta omenoita meillä on. Tämä omenoiden runsaus myös muistuttaa meitä sellaista sananlaskua, joka on suomalaisessa kulttuurissa aika käytetty kuitenkin. On se muissakin kulttuureissa, mutta siis ei omena kauas. puusta putoa. Ei omena kauas puusta putoa. En tiedä, oletko ikinä itse käyttänyt tätä tai olet varmasti kuullut. Ei omena kauas puusta putoa. Mitä se nyt tarkoittaa? Siinä on se puu ja sitten kun ne omenat ovat tarpeeksi kypsiä tai tuuli vähän riepuu näin, niin omenat putoavat ja ei ne tosiaan kovin kauas putoa. Ne putoavat siihen omenapuun juurelle. Ei ne mene, ellet sä kannan niitä, niin ei ne mene kilometrien päähän. Ne putoaa siihen puun juurelle. Mitä tällä sanonalla tarkoitetaan? Tällä sanonalla tarkoitetaan sitä, kuvataan sitä ajatusta, että vanhempien vaikutus lapsiinsa on erittäin suuri. Vanhempien vaikutus lapsiin on erittäin suuri ja usein sä voit nähdä sen ja useinhan tätä sanotaan, että jos huomaa, että vaikka tapaa jonkun pojan ja tietää sen isän, niin ei tuota omena kauas puusta putoa. Ja se voi tietysti olla hyvässä tai huonossa kontekstissa, mutta se muistuttaa, tämä lapsi muistuttaa jollain tavalla hänen isänsä tai äitiään tai kumpaakin ehkä. vanhempien vaikutus lapsiin ja erityisesti sitten usein isän vaikutus lapsiin. Tämä on hyvä sanonta. Ja tämä on niin kuin ihmiset tietysti näkee ihan yleensä elämässä toteaa tämän, että kyllä harva varmaan väittäisi, että vanhempien vaikutus ei ole niin kuin mitenkään vaikuta lapsiin. Kaikki varmaan enemmän tai vähemmän siitä samaa mieltä. Tämä on myös todella raamatullinen periaate. Tämä on todella raamatullinen periaate ja totuus, joka näkyy meille raamatussa. Ja tänään kun me jatketaan tässä ensimmäisen Mooseksen kirjan läpikäymistä, jolla on luvussa 26, niin sanoisin, että tässä on monia asioita liittyen Jumalan uskollisuuteen, hänen uskollisuuteen ja lupauksiin, jotka menee läpi raamatun. Mutta jos ajattelemme erityisesti tätä tilannetta ja näitä henkilöitä, tässä Abrahamin poikaa Iisakia ja sitten Iisakin poikaa, jonka me näimme viime kerran syntyvän Esau ja Jakob, Ja näemme tätä perhedynamiikkaa ja seuraamme tätä yhtä perhettä ja Jumalan lupauksia heille, jonka kautta sitten tulee lopullisesti Jeesus, Kristus, Abrahamin poika. Me nähdään tässä, kun me ymmärryksellä luemme ja huomaamme, niin yksi asia, mikä on vaikea jäädä huomaamatta, täytyy aika Todella ajattelemattomasti jossain määrin lukea ensimmäistä Mooseksen kirjaa, jos sinä et huomaa sitä, että isän käyttäytyminen vaikuttaa pojan käyttäytymiseen ja vaikuttaa pojan käyttäytyiseen pojan poikain. Tämä on iso teema tässä, miten me näemme, kuinka isän vaikutus vaikuttaa hyvässä ja pahassa. Isän siunaus ja samaan aikaan myös väärä vaikutus. Eli isän jalan jäljissä meneminen hyvässä ja pahassa. Jossain määrin tähän aiheeseen liittyen... pääteesi tai ajatus tai sovellutus tästä, niin kun me näemme ja katsomme tästä ja sitten katsomme Jumalan lupauksien liittyen, mitä Uusi Testamentikin puhuu tästä ja näin, mutta näin yleisellä tasolla, niin sen tiedostaminen on todella tärkeää, siis kaikille meille. Sen tiedostaminen, että jos me eletään sellaisessa harhakuvitelmassa, jos me ajatellaan, että omat vanhemmat ei millään tavalla tai heidän Heidän olemus olisi sitten... joillakin vanhemmat eivät olleet lähellä ja se ei ole suoraan vaikuttanut ja ollut ilman vanhempia paljon. Tai sitten on ollut lähempänä ja on ollut paremmat vanhemmat tai mitä siltä väliltä. Miten oli? Niin kuitenkin nämä asiat vaikuttavat. Ja on naivia ja on typerää elää sellaisessa itsepetoksessa, jossa me ajatellaan, että meidän omat vanhempamme ja heidän vahvuudet ja heikkoudet ei millään tavalla vaikuttaisi meihin. Ja sanoisin, että usein sellaisissa tilanteissa ehkä ne nimenomaan vaikuttaa meihin enemmän kuin me oikeasti tajutaan. Ja se on hyvä tiedostaa tämä. Ja sitten kun me näemme, esimerkiksi tässä tosiaan, kun me puhumme viime saannassa siitä, että katsoa kertomusta, niin kuin tässä me ollaan ulkopuolisia. Me katsotaan tätä, mitä tapahtuu Abrahamin perheessä, Isäk, Jaakob ja näin poispäin. Se on meidän helpompi nähdä, kuinka isän synni toistuu pojassa ja pojan pojassa ja menee huonompaan suuntaan. Mutta se on usein vaikeampi itse hahmottaa sitä meidän omassa elämässämme, kun me olemme siinä itse tilanteessa. Mutta mitä meidän tulisi oppia tästä, olisi nimenomaan ottaa nämä asiat tosissaan ja tiedostaa, että mitäköhän mun vanhempien vahvuudet. Kiitollinen siitä ja hyvä ja mä voin oppia. Ja sitten ehkä jotkut ne heikkoudet. Jos mun isällä oli taipumus tehdä näin ja näin tässä vääryydessä, niin mun täytyy olla erityisen tarkkana, että en mä toistan niitä samoja virheitä. Koska mulla luultavasti on taipumus tehdä samaa. Olla siis tietoinen siitä, Eikä vaan elää semmoisessa itsepetoksessa, jossa sitten me ikävä kyllä viedään meidän vanhempaamme synty jopa vielä pidemmälle. Jos mun isä meni näin pitkälle jyrkännettä, niin mä tuun ja juoksen perässä ja mä juoksen sen jyrkänteen yli, koska mä vien sen synnin vielä pidemmälle. niin kuin huonossa asioissa seison isäni olkapäällä, tai sitten kun taas hyvissä asioissa tulisi olla kiitollinen siitä ja rakentaa sen päälle. Ja tässä luvussa me nähdään, ja uskon, että yksi pääpointti tosiaan on nimenomaan näyttää meille tässä, kuinka Abrahamin esimerkki on vaikuttanut Iisakiin ja kuinka Iisakin asiat, mitä hän tekee tässä, vaikuttaa siihen, miten hän on oma poika ja vaimo kohtelee häntä seuraavassa luvussa. Nämä eivät ole täysin irrallisia asioita, ettei ne vaikuta toinen toisiinsa, vaan ne nimenomaan vaikuttavat. Ja kun mietitään tässä kanssa tätä, että nyt me keskitymme Iisakin elämään, me ollaan katsottu paljon Abrahamin elämää, ja Abrahamin elämästä meille on kerrottu aika paljon kaiken yksityiskohtaisia tapahtumia. Iisakin elämästä, eli se luvattu poika, Abrahamin poika, hänen elämästään me ei tiedetä kovin paljon. Siis tiedetään, mutta verrattuna Abrahamiin me ei tiedetä yhtä paljon. Eli on aika niin kuin valikoitua, mitä hänelle meistä kerrotaan, mutta sitten meille kerrotaan tämmöinen aika niin kuin pitkä episoodi luvussa 26. Niin sitten se kysymys tulisi myös olla, että miksi nämä? Miksi on tärkeää meille tietää, että Iisak mokaa tällä tavalla ja valehtelee? Ja sitten Jumalan lupaukset ja Jumalan uskollisuus siinä kaikessa läpi sen. Mutta miksi on tärkeää meidän nähdä tässä? Meille on kerrottu, että Iisakille on nyt syntynyt, kun hän on 60 vuotta, hänelle on syntynyt Esau ja Jaakob. Ja sitten on annettu se lupaus ja he taistelevat jo kohdussa asti. Esau on myynyt esikoisuutensa Jaakobille. Ja ennen kuin tulee se, mikä on monelle tuttu se kertomus siitä, kun Jaakob sitten huijaa isäänsä äitinsä johdon alaisuudessa, siis he valehtelevat, he huijavat isäänsä, ja sitä me ei tänään käsitellä tänään. Mutta sitten mikä on yksi etappi siinä välissä, joka selittää osittain Jaakobin taipumuksen valehdella ja huijata omaa isäänsä. Ja mikä on se, joka selittää, että Saara, anteeksi ei Saara vaan Rebekka, niin hänellä on taipumus ajatella, että olisi OK valehdella. He ovat oppineet perheen päältä Iisakilta, joka on oppinut isältään Abrahamilta. Ja Iisak vie sen vielä pahempaan suuntaan kuin Abraham aikoinaan. Ja raamattu näin yleisellä tasolla, ennen kuin luen tämän, niin luen nyt yhden jaken tästä ensimmäistä korintolaiskirjeessä. Ihan vaan viittauksena muistutun ensimmäinen korintolaiskirja luku 10. Jae 6. Tässä on eri asian yhteys liittyen Mooseksen kirjaan, varsinkin toiseen Mooseksen kirjaan. Ja siinä on mitä tapahtuu syntiä ja näin poispäin. Eli se ei ole tämä sama konteksti. Mutta tässä sanoo Jaes 6. Tämä tapahtui, eli toisessa Mooseksen kirjassa. Tämä tapahtui varoittavaksi esimerkiksi meille, ettemme himoitsisi pahaa niin kuin he himoitsivat. Se pointti tällä tavalla, että vanha testamentti on todellista historiaa ja todellisia tapahtumia, mutta ne asiat ja ne tapahtumat, jotka on meille kerrottu, ne ei ole kerrottu meille vaan jotenkin jonkun historiallisen nippelitiedon takia tai jotain muuta, vaan ne opettaa meille asioita myös. ja konkreettisia kertomuksia. Meidän tulisi oppia nyt Iisakin mokista ja Iisakin vahvuuksista, ja sen tulisi vaikuttaa meihin, että me emme samalla tavalla tekisi väärin, vaikka ei tietysti missään samassa tilanteessa kuin hän, mutta vastaavissa tilanteissa, että me oppisimme. Ne on kirjoitettu meille esimerkiksi, varoittaviksi esimerkiksi, ja sitten on tietysti paljon hyviä esimerkkejä myös. Okei, mutta ensimmäinen Mooseksen kirja, luku 26, luen sen nyt tässä. Ensimmäinen Mooses luku 26. Näin lukee Jumalan sana tässä kohtaa tätä ensimmäistä Mooseksen kirjaa. Maahan tuli nälänhätä, toinen kuin aikaisempi nälänhätä, joka oli ollut Abrahamin päivinä. Silloin Isaac meni filistealaisten kuninkaan Abimelekin luo Gerariin. Herra ilmestyi hänelle ja sanoi, älä mene Egyptiin, vaan asu sinä maassa, jonka minä sinulle osoitan. Asu muukalaisena tässä maassa, niin minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua. Minä annan kaikki nämä maat sinulle ja sinun jälkeläisillesi, sillä minä pidän voimassa valan, jonka vannoin isällesi Abrahamille. Minä teen jälkeläisesi yhtä lukuisiksi kuin taivaan tähdet ja annan heille kaikki nämä maat. Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki maailman kansat. Koska Abraham kuunteli minun ääntäni ja noudatti säätämiäni käskyjä, lakeja ja opetuksia, niin Isaac jäi asumaan Gerariin. Kun paikkakunnan miehet kyselivät hänen vaimostaan, hän sanoi, Hän on minun sisarini. Hän näet pelkäsi sanoa minun vaimoni, koska ajatteli, paikkakunnan miehet voivat tappaa minut Rebekan tähden, sillä hän on kaunis. Kun Iisak oli asunut siellä jo kauan aikaa, Abimelek filistelaisten kuningas katseli kerran ikkunastaan ja näki Iisakin hyväilevän vaimoaan. Silloin Abimelek kutsui Iisakin luokseen ja sanoi, hän onkin sinun vaimosi. Kuinka olet voinut sanoa, että hän on sisaresi? Iisak vastasi hänelle, sanoin niin siksi, ettei minun tarvitsisi kuolla hänen vuokseen. Abimelek sanoi, mitä oletkaan meille tehnyt? Vähältä piti, ettei joku kansasta maannut vaimosi kanssa. Näin olisit saattanut meidät syyllisiksi. Abimelek antoi koko kansalle käskyn, jokainen joka koskee tähän mieheen tai hänen vaimonsa on surmattava. Isä kylvi siinä maassa ja sai sinä vuonna satakertaisen sadon, sillä Herra siunasi häntä. Hän vaurastui vaurastumistaan, ja lopulta hän oli hyvin rikas. Hänellä oli laumoittain lampaita, vuohia ja nautakarjaa sekä paljon palvelijoita. Sen vuoksi filistealaiset alkoivat kadehtia häntä ja tukkivat kaikki ne kaivot, jotka hänen isänsä Abrahamin palvelijat olivat tämän eläessä kaivaneet ja täyttivät ne maalla. Abimelek sanoi Iisakille, mene pois luotamme, sillä sinusta on tullut meitä hyvin mahtavampi. Niinpä Iisak lähti sieltä, leiriytyi Gerarin laaksoon ja asui siellä. Iisak kaivatti uudelleen auki ne vesikaivot, jotka oli kaivettu hänen isänsä Abrahamin eläessä, mutta jotka filistealaiset olivat Abrahamin kuoltua tukkineet. Hän antoi niille samat nimet, jotka hänen isänsä oli niille antanut. Sitten Iisakin palvelijat kaivoivat laaksossa ja löysivät sieltä raikkaan veden lähteen. Gerarin paimenet alkoivat kuitenkin riidellä Iisakin paimenten kanssa ja sanoivat, vesi on meidän. Niin Iisak nimesi kaivon esekiksi, koska he kiistelivät hänen kanssaan. Sen jälkeen Iisakin palvelijat kaivoivat toisen kaivon ja joutuivat riitaan siitäkin. Sille hän antoi nimen Sidna. Iisak lähti sieltä pois ja kaivoi vielä yhden kaivon. Siitä ei syntynyt riitaa. Hän antoi sille nimen Rehobot ja sanoi, nyt Herra on antanut meille runsaasti tilaa ja voimme lisääntyä tässä maassa. Iisak siirtyi sieltä Beersebaan ja samana yönä Herra ilmestyi hänelle ja sanoi, Minä olen sinun isäsi Abrahamin Jumala. Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi. Minä siunaan sinua ja teen jälkeläisesi lukuisiksi palvelijani Abrahamin tähden. Iisak rakensi siihen paikkaan alttarin, huusi avuksi Herran nimeä ja pystytti sinne teltansa. Iisakin palvelijat kaivoivat sinne kaivon. Abimelek lähti hänen luokseen Gerarista ystävänsä Ahussatin. Anteeksi. Ahussatin ja sotapäällikkönsä Piikolin kanssa. Iisak sanoi heille, miksi te olette tulleet minun luokseni? Tehän vihasitte minua ja karkoititte minut luotanne. He vastasivat, me olemme nähneet, että Herra on sinun kanssasi. Me toivomme, että sinun ja meidän välillämme olisi valallinen sopimus. Me tahdomme tehdä liiton sinun kanssasi, ette tekisi meille mitään pahaa. Emmehän mekään ole sinuun koskeneet, vaan olemme tehneet sinulle ainoastaan hyvää ja sallineet sinun lähteä rauhassa. Sinä olet nyt Herran siunaama. Silloin Isak laittoi heille pidot, ja he söivät ja joivat. Varhain seuraavana aamuna he vannoivat toisilleen valan. Sen jälkeen Iisak päästi heidät menemään, ja he lähtivät hänen luotaan rauhassa. Samana päivänä Iisakin palvelijat tulivat kertomaan hänelle kaivosta, jonka olivat kaivaneet. He sanoivat hänelle, me löysimme vettä. Hän antoi kaivolle nimen Siba. Sen tähden kaupungin nimi on vielä tänäkin päivänä Berseba. Kun Esau oli 40 vuoden ikäinen, hän otti vaimokseen. Jehuditin heettiläisen Beerin tyttären ja Baasematin heettiläisen Elonin tyttären. Näistä tuli Iisakille ja Rebekalle mielipahaa aihe. Okei, taas aika pitkä luku ja paljon tässä tapahtuu ja mainintaa. Mutta ensimmäinen kun luen tämän kohdan, niin taas tosiaan, että eiks me olla jo käyty tää läpi? Eiks me olla käyty tää läpi? Eiks tää tapahtunut jo? Te jotka ootte ollu täällä kuullu tätä saarnasaareja. Eiks me olla käyty tää jo läpi? Eiks me olla jopa kaks saarnaa saarnannut tähän tilanteeseen liittyen? Kyllä ja ei. Koska. Abraham teki vastaavanlaisen tempun jopa kahteen kertaan ikävä kyllä luvussa 12 ja luvussa 20. Abraham, siis isäkin isä. Mutta ei yksi meille kertoa tässä, ennen kuin ajatellaan, että onko tässä vahingossa kopioitu sama teksti uudestaan. Ei, maahan tuli nälänhätä toinen kuin aikaisempi nälänhätä, joka oli ollut Abrahamin päivänä. Ennen kuin rupeat ajattelemaan, onko tämä se sama tilanne, mikä tapahtui Abrahamin aikana, kun vastaavat, tässä on jopa saman nimisiä henkilöitä, Abimelek ja näin poispäin. Onko tämä sama juttu? Ei. Ei ole sama tilanne eikä ole sama henkilö. Se oli Abraham joka teki aikanaan. Nyt on hänen poikansa Isaac ja tässä on eri tilanne. Ja tosiaan tässä on jopa sama henkilö, joka mainitaan aikaisemmin luvussa 20 ja 21 Abraham tapaa Abimelek nimisen Gerarissa. Onko tämä sama Abimelek? Luultavasti ei, koska tosiaan tässä on aika pitkä aika jo mennyt. Se oli Abrahamin aikana ja nyt tässä on hänen poikansa Iisakon jo vähintään kuusikymppinen, luultavasti jotain 72 tai jopa mahdollisesti jo 90 tässä vaiheessa. Me ei tiedetä ihan tarkkaan, mutta jotain sitä luokkaa. Yleisesti Abimelek tarkoittaa, että isäni on kuningas. Ilmeisesti Abimelek, Raamatussa on monta Abimelekkia, niin se näyttää olevan kuninkaallinen nimi tai titeli. Eli pelkästään se, että tässä on taas Abimelek ja Geraris, ei tarkoita, että se on juuri sama henkilö. Tämä on luultavasti toisen Abimelekin poika. Hän jatkaa siinä samassa kuninkaallisessa linjassa. Ihan vielä tänäkin päivänä meillä on jossain määrin tämmöisiä tapoja. Jos muistatte tässä, koska se oli pari vuotta sitten, kun englannin kuninkaalliset, ja tästä tuli nyt englannin kuningas, niin siitä puhuttiin, että mikä hänen nimeksi tulee. Mikä ihmeen nimi? Siis hänhän on jo vanha mies. Mutta hän ottaa tämmöisen nimen, kuninkaallisen tittelin. Ja näyttää olevan, että tämmöinen tapa oli jo siinä. En nyt 100 prosentin varmuudella voi sanoa, että ei se olisi sama, mutta luultavasti se on eri Abimelek kuitenkin kuin mikä oli Abrahamin aikana, mutta samassa paikassa ja luultavasti hänen pojan poikansa tai jotain. Mutta tässä tilanteessa kuitenkin on siis nälän hätä, eli ei ole ruokaa. Tämä hetkinen tilanne, jossa me elämme, varsinkin nuorempi sukupuoli, miettii, että miten niillä ei ole ruokaa? Onko kaupoissa aina ruokaa? Mennään vain jonnekin mäkkäreihin tai saleen tai prismaan. Tietysti sekin ruoka voi loppua, varsinkin ennen vanhaa. on usein ollut isoja nälänhätejä. On vielä tänäkin päivänä eri puolella maailmaa ja mistä me tiedämme, mitä tulevaisuus tuo tullessaan jopa meille. Se ei ole mikään itsestäänselvyys, että on ruokaa tai että kaupan hyllyillä on ruokaa tai että on rahaa ostaa sitä ruokaa. Ja tässä on siis tilanne nyt, jossa maahan tulee nälänhätä Ja tarkoittaa sitä, että kasvit eivät ole kasvaneet yhtä hyvin, ei ole tarpeeksi viljaa ja nyt se on ongelma. Ja pahimmassa tapauksessa joutuu lähteä jonnekin, missä on sitä ruokaa, niin kuin Joosefin aikana myöhemmin ensimmäisessä Mooseksen kirjassa on tietysti esimerkki siitä. Mutta siis Iisak lähtee Filistean kuninkaan Abimelekin luo Geerarin. Geerar on siinä suunnilleen 20 kilometriä siitä, jos ajatellaan uutisia seurat tai muuta, kun puhutaan paljon Gaasasta ja Gaas on se alue siinä. Niin siitä rajalta, Gaasan rajalta, suunnilleen 20 kilometriä poispäin. Siellä päin siis. Israelissa tietysti siinä maankohdassa, mutta suunnilleen siellä on tämä Gerari. Hän lähtee sinne ja kun hän menee sinne ja hän tietää, että siellä on enemmän ruokaa ja parempi mennä, niin Jumala ilmestyy hänelle. Jahwe ilmestyy hänelle ja sanoo, että älä mene Egyptiin. Eli hän ei ole mennyt vielä Egyptiin, mutta ehkä hän jo mietti menoa Egyptiin niin kuin hänen isänsä Abraham luvussa 12 menee. Niin Jumala sanoo, että ennen kuin hän lähtee sinne asti, niin älä mene Egyptiin. Vaikka siellä olisi paremmin tarjolla ruokaa tai muuta, vaan asu sinä tässä maassa, jonka minulle sinä osoitan. Asu muukalaisena tässä maassa, niin minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua. Hän siis käskee Iisakia, että älä lähde pois tästä Kaananin maasta, vaan pysy täällä. Ja Jumala muistuttaa häntä tässä nyt niistä lupauksista, että minä annan sinun kanssasi, siunaan sinua, minä annan kaikki nämä maat sinulle ja sinun jälkeläisillesi, sillä minä pidän voimassa valan, jonka vannoin isällesi Abrahamille. Iisak on todella siunattu isänsä Abrahamin tähden. Kaikinen ongelminen ja kompurointinen kylläkin, mutta silti siunattu ja uskollinen mies Abraham. Ja sen tähden nyt hänen poikansa Isaac on siunattu. Ja osa siinä on tämä lupaus, josta tästä maasta, konkreettisesta maasta, Kaananin maasta, tämä sivuhuomautus tässä, mutta minä uskon, että tämä lupaus ei ole vieläkään täyttynyt kokonaisuudessaan, mutta se tulee täyttymään, kuten kaikki Jumalan lupaukset tulevat täyttymään. Ja mä uskon, että kokonaisuudessaan tämä lupaus Abrahamin jälkeläisille tietysti Kananin maasta kokonaisuudessaan tulee tapahtumaan tuhatvuotisessa valtakunnassa, joka on Kristuksen toisen tulemuksen jälkeen. Mutta kuitenkin se lupaus tästä maasta, jonka hän on antanut ja vannonut. Ja sitten jakeessa neljä tulee. Minä teen jälkeläisiä yhtä lukuiksi kuin taivaan tähdet ja annan heille kaikki nämä maat. Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuksi kaikki maailman kansat. Sinun siemenessä se tulevat siunatuksi kaikki maailman kansat. Tämä se lupaus, jonka Jumala antoi Abrahamille, niin nytten se Jumala itse muistuttaa tässä itseään. Niin sanotusti, totta kai Jumala ei ikinä unohda sitä, mutta hän muistuttaa tässä, hän sanoo tämän ja muistuttaa Iisakia erityisesti tästä lupauksesta. Ja haluan tässä välissä uudesta testamentista lukea kohdan Galatalaiskirjeestä, josta Henri on saarnasarjaakin. Haluan muistuttaa tässä, mitä me nähdään Galatalaiskirjeessä. Pavelin kirje Galatalaisille luku kolme. Ja yksi, te miellettömät galatalaiset, kuka on lumonnut teidät, joiden silmien eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna? Tämän vain tahdon saada teiltä tietää. Lain teoistako te saitte hengen vai uskossa kuulemisesta? Niinkö mielettömiä olette? Te aloititte hengessä, lihanko mukaan nyt, pyritte päämäärään. Turhaanko olette kärsineet niin paljon, jos se kerran on ollut turhaa? Antaako hän siis teille hengen, ja tekeekö hän voimatekonsa teidän keskuudessanne laintekojen vai uskossa kuulemisen kautta? Niin hän Abrahamkin uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi. Tietäkää siis, että ne, jotka pitäytyvät uskoon, ovat Abrahamin lapsia. Koska Raamattu näki edeltäpäin, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, se edeltäpäin julisti Abrahamille hyvän sanoman. Ja sitten hän sanoo, että Jumalan kirjoitukset, jotka meillä on, ja tässä hän tietysti viittaa ensimmäisen Mooseksen kirjan, jossa me ollaan. Jumala vanhurskauttaa pakana tuskosta, se edeltäpäin julisti Abrahamille hyvän sanoman. Hyvän sanoman, mikä on hyvä sanoma? Evankeliumi. Evankeliumi tarkoittaa hyvää sanomaa. Evankeliumi julistettiin Abrahamille. Miten? Hyvän sanoman, sinussa tulevat siunatuksi kaikki kansat. Paavalin mukaan jossain määrin tämä lupaus, että Abrahamissa, hänen siemenessään tulee siunatuksi kaikki kansat, tämä on evankeliumi. No miten tämä evankeli? No sehän liittyy siihen, että Jeesus on se Abrahamin jälkeläinen, Iisakin jälkeläinen, jonka kautta se siunaus tulee sitten pelastus synnistä ja ihan kaikkine elämiä ja kaikki tämä. Mutta siis se on tässä niin kuin annettu jo Abrahamille. Sinussa tulevat siunatuiksi kaikki kansat. Ja sitten jäi yhdeksän jatkaa, Galatalais kolme. Ja 9. Niinpä ne, jotka pitäytyvät uskoon, siunataan yhdessä uskovan Abrahamin kanssa. Ne taas, jotka pitäytyvät lain tekoihin, ovat kirouksenalaisia. Onhan kirjoitettu kirot tuon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mitä lain kirjaan on kirjoitettu, eikä tee sen mukaan. On selvää, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain avulla, sillä vanhurskas elää uskosta. Mutta laki käskyineen ei perustu uskoon, vaan joka niitä noudattaa elää niistä. Kristus lunasti meidät vapaiksi lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän puolestamme. Sillä on kirjoitettu, kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu. Näin Abrahamin siunaus tulee pakanoiden osaksi Kristuksessa Jeesuksessa, jotta me uskon kautta saisimme luvatun hengen. Näin muistutuksena taas, kuinka keskeinen tämä lupaus on sinun sijainnissa tulevasta sijoituksesta kaikki maan kansalaiset. Niin paljon, että Paavo oli jopa sanonut, että tämä on evankeliu. Tämä on se evankelimin siemen. Nyt me tiedämme, miten Abrahamin siunaus tulee pakanoiden osaksi. Se tulee Kristuksessa Jeesuksessa, joka on Abrahamin jälkeläinen, jonka uskosta hänen nyt pakana kansat, jopa suomalaiset voi pelastaa, ruotsalaiset, kanadalaiset, amerikkalaiset, intialaiset, kuka tahansa. Ei pelkästään Jakobin jälkeläiset, jotenkin, että pelastus olisi vain tarjolla heille, niin kuin juutalaisella kansalla. Ei. Tämän juutalaisen kansan Messian kautta tulee pelastus kaikille maailman kansakunnilla, jotka kääntyvät Kristukseen Jeesukseen. Jumala muistuttaa tästä Iisakille. Ja jos palataan takaisin, ensimmäisen Mooseksen kirjan luku 26, Ja 5. Jumala jatkaa, hän sanoi, koska Abraham kuunteli minun ääntäni ja noudatti säätimeäni käskyjä, lakeja ja opetuksia. Jumala sanoo tässä, että se syy, miksi hän siunaa, liittyy jollain tavalla Abrahamin uskollisuuteen, että hän piti näitä. Samaan aikaan me ollaan nähty, että Jumala antoi nämä lupaukset Abrahamille ennen kuin Abraham mitään teki. Samaan aikaan me ollaan nähty, että Abraham siinä välillä vähän kompuroikin. Mutta samaan aikaan me nähtiin hänen elämänsä loppupuolella ja varsinkin siinä erityisesti Isäkin sijaisuhritilanteesta ja siinä kun Jumala sanoi, että anna Isä uhrina, niin hän on valmis luottamaan Jumalaan ja hän on todella esimerkillinen. Abrahamin hyvä esimerkki ja luottamus Jumalaan, ja tosiaan Abraham oli vanhuskas uskon kautta, ei niiden tekojen kautta, mutta teot näyttivät sitä, että hän luotti Jumalaan, kyllä, mutta pohjimmiltaan hän uskon kautta, niin kuin galatalaiskirja muistuttaa meitä, niin Isaac oli siunattu isänsä tähden. Ihan erityisellä tavalla tämä tilanne, tietysti. Mutta vielä tänäkin päivänä, jos ajatellaan yleisellä tasolla isää, jos sinulla on uskollinen kristitty isä, niin sinä olet siunattu lapsi. Sinä olet siunattu. Se on siunaus. Ja vaikka ei olisi kristitty isä, niin siinä on tiettyjä asioita, joista voit kuitenkin olla kiitollinen, riippuen eri tilanteista ja muusta. Olla kiitollinen niistä hyvistä asioista. Ja tämä lukuhan monessa kohtaa tässä painottaa on niitä kaivoja Abrahamin aikana. Se on kaikki se hyvä, mistä Iisakon osallinen jollain tavalla liittyy tässä Jumalan lupauksiin hänen isälleen. Ja hänen isänsä hyvä esimerkki vaikuttaa myös. Mutta se mikä tässä on juuri se, jota ei sanota, Suoraan, mutta joka tulee meidän suoraan kasvoihin, kun me luotaan tämä, niin on, että mistä ihmeestä Iisak sai typerän ajatuksen valehdella omasta vaimostaan, että hän on sisällä. No itse asiassa sekin tulee Abrahamilta. Ja tämä ei ole niitä Abrahamin parhaimpia hetkiä todellakaan, vaan heikompia. Ja se mikä tässä on nyt sitten juuri se ikävä kanssa asia on, että Abraham, kun hän teki sen ja silloin katsoi, niin Abraham kuitenkin sanoi puoli totuuden. Teknisesti se oli totta. Hän oli hänen sisällä. Mutta käytännössä se oli valhe. Onhan mahdollista. Ihmiset aika usein eri tilanteissa, ihmiset valehtelevat tavalla, että ne sanoo jonkun asian, joka on teknisesti totta, mutta ne tietää, että se toinen henkilö tulee ajattelemaan sen tällä tavalla. Käytännössä se on valhe, vaikka teknisesti jälkeenpäin. No itseasiassa kyllähän se on mun sisko. Mutta Abraham kuitenkin siinä mielessä, että hänellä oli vähän enemmän backupia siinä, että hän ainakin pystyi sanomaan, että se oli, no käytännössä se on totta, mutta tietysti se oli valhe, minkä hän siinä mielessä kertoi. Se mikä on nyt eri tilanne Iisakin, niin Iisak ei voi sitä ajatella. Iisak ei voi sanoa, että tämä on osittain totta. Iisak vie isänsä synnin vielä pidemmälle. Iisak valehtelee niin kuin in your face. Rebekka ei ole hänen sisar, eikä puolisisar. Rebekka on hänen sukulainen. Kyllä. Itse asiassa kaikkihan me ollaan sukulaisia. Ne on jälkiläisiä, Aatamin jälkiläisiä. Mutta aika siinä mielessä suht läheinen sukulainen. Mutta ei missään nimessä sisar tai mikään puolisisar. Hän valehtelee. Ja me tullaan näkemään seuraavassa luvussa, että Iisakin poika Jaakob valehtelee vielä räikeämmin omalle isälleen. Ja jopa Jumalan pilkkaa, siis käyttää Jumalan nimeä osana hänen valehettaan. Se vaan jatkuu ja jatkuu vyörimään. Tämä isän syntinen väärä esimerkki pojalta ja pojalta edelleenpäin, ja sitten se jatkuu ja jatkuu. ellei tietoisesti pyritä jatkamaan. Iisak on siis siunattu isänsä tähden, mutta ikävällä tavalla hän kyllä seuraa myös isänsä Huonoa esimerkkiä ja se johtaa tähän tilanteeseen. Tosiaan, tässä tapahtuu se tilanne. He menevät sinne Gerariin asumaan ja sitten he kysyvät hänen vaimostaan. Ja hän sanoo tuossa jake 7, hän näit pelkäsi, sanoo minun vaimoni, koska ajatteli, että paikkakunnan miehet voivat tappaa minut Rebekan tähden, sillä hän on kaunis. Ja tää on ihan varmaan oikeutettu jossain määrin tämä pelko ja muuta ja näin poispäin. Ja tietysti jos he tappavat hänet, niin sitten koko hänen perheensä ja kaikki kärsii myös siinä. Ei se ollut pelkästään itsekäs ajattelu, vaan ajatteli itseään ja myös perheensä. Mitä tapahtuu hänen vaimolle ja lapsille ja muille hänen perhekunnassa työntekijät, jos hänet tapetaan. Kaikki muutkin joutuu kärsimään. Mutta silti ei tämä ollut oikein. Hän pelkäsi. Mitä Jumala tulee myöhemmin sanomaan? Luke 24. Mitä Jumala tulee sanomaan myöhemmin Isäkille? Hän tulee sanomaan, minä olen sinun isäsi Abrahamin Jumala. Älä pelkäsi. Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi. Minä siunaan sinun ja teidän jälkeläisisi lukuksi. Jos isä olisi elänyt tämän totuuden valossa, niin ei hänen olisi tarvinnut sanoa vaimolle, että hei, vaimo, valehtele muuten, jos ne kysyy. Vaan hän ei sano, että no, sano mikä on totuus ja sitten jos ne Tappaa minua tai mitä tahansa muuta. Jumala on uskonut. Jumala pitää huolta. Ei meidän tarvitse ruveta valehtelemaan siksi, että Jumalan tahto tapahtuisi. Ei meidän tarvitse ruveta valehtelemaan pelkuruuden tähden. Mutta meidän täytyy muistaa se, että Jumala on meidän kanssamme. Älä pelkää. Hän pelkäsi ja me helposti pelkäämme ja teemme asioita pelon tähden. Mutta meidän täytyy muistaa se syy tässä, että älä pelkää sillä minä olen sinun kanssasi. Tietysti Iisakille erityinen rupaus kylläkin, mutta uskoville yleensä itse asiassa pari viikkoa sitten, jos olitte täällä jotkut englanninkielisissä, jos et ollut, niin suosittelen kuuntelemaan nauhoituksia. Benjamin Green oli käymässä ja Benjamin Saarnas juuri tästä aiheesta, että älä pelkää. Ja Jesajan kirjasta, kun Jumala saa, että älä pelkää. Ja se syy, miksi meidän ei tulisi pelätä on, että koska Jumala on, kuka hän on. Ja me luotamme häneen. Mutta Iisak pelkää ja tämän seurauksena hän valehtelee ja näin poispäin. Ja sitten jaa kahdeksan kertaa, kun Iisak oli asunut siellä jo kauan aikaa, ilmeisesti vuosia jo mennyt tai ainakin kauan aikaa, eikä mitään ole tapahtunut. Ja sitten sattumalta tosiaan Abimelek näkee jotenkin korkealta palatsistaan tai miten se tilanne tapahtui, hän näkee. että Iisak käyttäytyy hänen vaimon kanssa tavalla, jota veli ei käyttäydy sisareensa kanssa. Hän hypäilee vaimoa. Mitä se tarkalleen siinä on, mutta kuitenkin. Ne on aviopari. Ehkä hän jopa epäili sitä jo aikaisemmin, mutta nyt hän näki jonkun konkreettisen tapahtuman. Ja nyt hän tietää, että hei, sinä olet valehdellut minulle. Ja tämä pakana kuningas nyt toruu Iisakia ja sanoo, että sinä olet tehnyt väärin. Vastaavalla tavalla pakana kuningas silloin aikaisemmin Abrahamille. Ja sen seurauksena hän nyt sanoo, että älkää kukaan koskeko ja näin poispäin. Sitten tämä tilanne on ohi ja Iisa jää sinne vielä hän kylvää ja tulee satankertainen sato. Jumala siunaa häntä. Jumala on siis hänen kanssaan. Jumala pitää hänestä huolen. jopa näiden kaiken kompuroinnin ja valheiden keskellä. Sillä Jumala pitää lupauksensa. Ja Jumala myös opettaa tässä Iisakille ja Iisakin jälkeläisille, miten enemmän ja enemmän luottaa häneen. No, hänellä sitten rupeaa kasvamaan tämä kaikki, mitä hänellä on. Jain 14, hänellä oli laumoittain lampaita, vuohia, nautakarjaa ja paljon palveluita. Sen vuoksi filistealaiset alkoivat kadehtia häntä. Ja tukkivat kaikki ne kaivot, jotka hänen isänsä Abrahamin palvelijat olivat tämän eläessään kaivaneet ja täyttivät ne maalla. Ja nyt tulee tällaista skismaa, taistelua siellä ja tosiaan kadehtii ja näin poispäin. Aabimelek sitten jakeessa 16 sanoo, mene pois luotamme. Eli hän on ensin antanut, mutta nyt Isaac rupeaa olla sen verran mahtava sillä mitä hänellä kuuluu ja muuta. Hän sanoo, mene pois luotamme, sillä sinusta on tullut meitä hyvin paljon mahtavaampi. Ja Isaac lähtee vähän kauemmas Gerarin laaksoon ja asuu siellä. Ja siellä nyt kaivetaan näitä vesikaivoja ja sitten näin pysyä päin. Ja sit mä ajattelin, että mitä, big deal, vesikaivot. Niinku, et miksi niinku näin? No se on aika big deal. Siis vesi. Ja mekin ajatellaan samalla tavalla niinku kaupasta vaan ruokaa tai niinku näin. No hana, siis vettä ja hanasta. Vesi tulee tietysti aina jostakin. Ja jos ei sulla ole sitä vesilähdettä. Kato vaan, jos yhtäkkiä ei toimikaan se vesi talossa tai muussa. Sitten jos sä oot tilanteessa ja varsinkin jos on lämpimätila, jossa joutuu juomaan erityisen paljon vettä ja eläimet tarvitsee vettä ja muuta. Ja sit jos sulla ei ole yhtään vettä, niin loppujen lopuksi me kaikki kuollaan, jos ei meillä ole kaivoja. Eli kaivo, siis vesi, on elintärkeä vielä tähän päivään, vaikka se tulee meille kraanasta yleensä tai näin. Mutta siis kaivo, veden lähde, on erittäin, erittäin tärkeä. Ja myös, jos sä joudut kaivamaan, niin se on aikamoinen homma. Eli sitten ei noin vaan huvikseen vaan kaivella siellä sun täällä, vaan sitten jos tää on mun kaiva, sä et tähän tuu tai näin. Niin tässä on tämmönen, että taistelu näiden kanssa ja nää niitä Abrahamin kaivoja aikaisemmin ja sitten on tukkineet ja sitten näin. Mutta kuitenkin tässä Iisakin sitten jakeessa 19 sitten Iisakin palvelijat kaivoivat Laaksossa ja löysivät sieltä raikkaan veden lähteen. Ja nyt Gerarin paimenet alkoivat kuitenkin riidellä Iisakin paimenten kanssa ja sanoo, että vesi on meidän. Iisak nimesi Kaivon Eesekiksi, koska he kiistelivät hänen kanssaan. Hän siis antaa nimen Kaivon, että kiistely. Eesekin vaikuttaa, että se on kiistely. Okei, annetaan Kaivon nimeksi kiistely ja sitten hän jatkaa matkaan. Te nyt väännätte tästä näin, niin pitäkää sitten. Hän menee eteenpäin ja kaivaa toisen Kaivon, joutuvat siitäkin riitaan. Hän antaa sille nimen Sidna. liittyen tähän riitaan, riitaisuus ja näin. Ja sitten he jatkaa eteenpäin. Siitä ei syntynyt riitaa ja siihen annetaan nime Rehobot. Nyt Jahve on antanut meille runsaasti tilaa, siis tilaa, Rehobot. Se liittää tähän, että nyt on tilaa. Tässä me siis nähdään, että Iisakilla on näitä vastoinkäymisiä, mutta silti Jumala pitää hänestä kuitenkin huolen ja hän jatkaa eteenpäin. Ja kes 23 Iisak siirtyi Bersebaan ja samana yönä Jahwe ilmestyi hänelle ja sanoi. Jumala tässä luvun alussa ilmestyi ja sanoi älä mene Egyptiin ja pysy tässä ja muistuttaa niistä lupauksista. Ja siinä välissä me ollaan nähty kun Iisak toimii pelkurimaisesti pelkään ja valehtelee Ja sanoo vaimonsa valehtelevan ja näin poispäin. Ja sitten tämä tilanne ja nyt on näitä kaivoja ja skismaa näiden muiden paimenten kanssa ja näin poispäin. Niin tähän tilanteeseen Jumala ilmestyy hänelle taas ja sanoo, minä olen sinun isäsi Abrahamin Jumala, älä pelkää. Joka tietysti tarkoittaa sitä, että jos Jumala sanoo, älä pelkää, niin enhän minä tässä mitään pelkää. Kyllä Jumala tietää, että sinä pelkät tällä hetkellä. Jumala muistuttaa, että älä pelkää. Älä pelkää sillä minä olen sinun kanssasi. Minä siunaan sinua ja teen jälkeläisesi lukuisiksi palveniali Abrahamin tähden. Ja Isak, Jaak 25, Isak rakensi siihen paikkaan alttarin ja huusi avuksi Jahven nimeä ja pystytti sinne telttaansa. Kaikkineen heikkouksineen Isak on silti uskollinen mies. Hän on uskovainen. Hän tarvitsee pelastusta. Hän tarvitsee Jeesusta Kristusta, joka on se luvattu Messias, joka on tuleva hänen jälkeläisenä. Hän ei tiedä sitä kaikkea, mutta hän luottaa Jumalan lupauksiin ja uskosta. Hän on vanhurskas, ihan niin kuin hänen isänsä Abraham, niin kuin me luettiin galatalaiskirjeessä. Silti hän kompurroi ja hän pelkää ja mokaa välillä ja se tulee näkymään hänen lastensa käytöksissä myöhemmin ja näin poispäin. Mutta silti hän kääntyy Jumalan puoleen. Hän ei juokse lopulta karkuun Jumalaa tai jotenkin pysy pimennossa oman syntinsä kanssa, ei. Hän huutaa avuksi Jahven nimeä ja pystytti sinne teltansa, rakensi siihen paikkaan Aaltorin. Hän ylistää Jumalaa. Hän palvoo Jumalaa. Ja tämä on niin kuin läpiraamat, ja tullaan näkemään varsinkin ensi viikolla kanssa, niin raamat tuntuu todella niin kuin rehellinen kaikessa. Siis nämä meidän suuret uskon sankarit, niin ei se ole joku kiiltokuva, että kaikki oli hyvin, mitä he teki. Ei, he mokailevat. Silti he on uskollisia. Ja Jumala käyttää heitä. Ja Jumala on hänen apunsa. Hän kääntyy Jumalan puoleen ja Jumala muistuttaa, älä pelkää sillä minä olen sinun kanssasi. 26. Abimelek lähti hänen luokseen Gerarista. Ystävänsä Ahussatin ja sotapäällikkönsä Piikolin kanssa. Sotapäällikkö Piikolin nimi ilmenee kansa-aikaisemmin. Nimi viittaa siis puhuja tai suun täyteyden. Sekin näyttäisi olevan, että Abimelek oli tietynlainen kuninkaallinen nimi. Abimelekillä oli usein sotapäällikkö Piikol, joka oli puhujan edustaja. ja vaikuttaisi olevan, vaikkei se ole sama henkilö kuin aikaisemmin, niin hän on siinä samassa virassa puhujana, vaikka tässä hän nyt ei puhu. Mutta kuitenkin nyt se Abimelek, joka äsken sanoi, että lähe pois, ja sitten hän lähtee pois, niin nyt tämä Abimelek menee perässä myöhemmin. Ja sitten Iisak syystäkin jakees 27, miksi te olette tulleet minun luokseni? Tehän vihasitte minua ja karkoititte minun luotannen. Sähän sanoit, että lähde nyt pois täällä. Ja mä lähdin. Miksi te ootte nyt tänne tullut yhtäkkiä taas? Mitä te nyt multa tarvitte, kun te halusitte mut pois? Mitä he vastaavat? Jaa 28. He vastasivat. Me olemme nähneet, että Jahwe on sinun kanssasi. Ja toivomme, että sinun ja meidän välillämme olisi valallinen sopimus. Me tahdomme tehdä liiton sinun kanssasi, ette tekisi meille mitään pahaa. Emmehän mekään ole sinuun koskeneet, vaan olemme tehneet sinuun ainoastaan hyvää ja sallineet sinun lähteä rauhassa. Sinä olet nyt Jahven siunaama. Nämä filistealaiset ymmärtävät ja tietävät, ainakin jollain tasolla, oliko he todellisia uskovia tässä tai ei, mutta ainakin he tietävät, että tämä Jahweh, jota Abraham ja Isaac palvoo, niin tässä he näkevät, että Jumala on uskollinen. Se, että miten sinä menestyit, Isaac, tämä ei ole kyse sinusta itse asiassa, Sä itse mokaillet, jopa valehtelet meiltä, mutta silti Jumala pitää susta huolen. Ja he on nähnyt tämän. He on nähnyt, että hän on Jahven siunaama, ja Jahve on hänen kanssaan. Ja he haluaa olla hyvää pataa, niin sanotusti, hänen kanssaan. Käytännössä he näkevät sitä, mitä Jumala lupasi Abrahamille, kun Jumala sanoi Abrahamille silloin monta vuotta aikaisemmin. Jumala sanoi Genesis, ensimmäinen moosiksen kirja 12, jae 3. Minä siunaan ne, jotka siunaavat sinua, ja kiroon sen, joka kiroaa sinua, ja sinussa tulevat siunatuksi kaikki maailman sukukunnat. He eivät halua olla kiroamassa Iisakia, vaan he ymmärtävät, että jollain tavalla tämä jahve taivaan ja maan luoja siunaa tätä miestä ja hänen perhekuntaa erityisellä tavalla ja me haluamme tehdä liiton, että meidän välillä ei mitään tapahdu. 30. Silloin Iisak laittoi heille pidot, ruokaa ja juomaa ja he pitävät juhlat ja he söivät ja he joivat. Ja sitten, ihan minun kanssa muistutuksena, että nämä eivät olleet mikään kännibileet, riahumist, irstaatbileet tai jotain muuta. Ja tässä ei ole jotain kännissä pitkinöitä ja seuraava päivä krapulassa. Semmoiset bileet ei ollut kyseessä, vaikka varmasti viiniä ja ruokaa ja kaikki eivät söivät ja joivat paljon. Mutta JAE 31 varhain seuraavana aamuna, siis he ovat varhain seuraavana aamuna hereillä. Ei ole mikään joku krapula tai jotain muuta. Varhain seuraavana aamuna he vannoivat toisilleen valan. He vannoivat tämän valan. Sen jälkeen Iisak päästi heidät menemään ja he lähtivät hänen luotaan rauhassa. Samana päivänä Iisakin palvelijat tulivat kertomaan hänelle kaivosta, jonka olivat kaivaneet. He sanoivat hänelle, me löysimme vettä. Hän antoi kaivolle nimen Siba. Sen tähden kaupungin nimi on vielä tänäkin päivänä Berseba. Kun Esa oli 40 vuoden ikäinen, hän otti vaimokseen Jehuditin heettiläisen Beerin tyttären ja Baasematin heettiläisen Elonin tyttären. Näistä tuli isäkiläille Rebekale mielipahan aihe. Iisakilla on rauha Abimelekin ja hallitsijan kanssa. Hänellä on vettä ja riittää. Asiat ovat hyvin. Tietty epätasapaino ja nälänhätä ei ole enää. Hän on jo satakertaisen sadon saanut. Jumala pitää huolen Iisakista ja hänen jälkeläisistään. Ja meillä kerrotaan näitä yksityiskohtia. Ja tässä on tämä lyhyt maininta tässä lopussa, että Eesau, se toinen niistä kaksosista, niin Eesau, 40 vuoden ikäinen, hän otti vaimokseen. Siinä ensin ajatellaan, että kuka oli 40, kun hän otti vaimon. No Iisaku oli 40, kun hän otti vaimon. Nyt Esau otti 40 vuoden ikäisenä kanssa jostain syystä. Eli hän vähän niin kuin seuraa isänsä jalanjäljissä tässä asiassa ainakin. Mutta se ongelma on, että hän ottaa ei ainoastaan yhden vaimon, vaan hän ottaa kaksi vaimoa, joka tietysti sitten nähdään ikävä kyllä Abrahamin elämässä kompromissi Haagarin kanssa ja muuta. joka ei ollut malliesimerkki siltä osin, mutta kuitenkin hän ottaa tässä kaksi ja hän ottaa ilmeisesti tietoon tahtoen tosiaan tässä heettiläisen Beerin tyttären ja heettiläisen Elonin tyttären henkilöitä, jotka eivät palvo todellista jumalaa ja edustavat toista uskoa ja toisista kansoista. Ja tästä sitten tulee Iisakille ja Rebekalle mielipahan aihe. Tämän jälkeen me tullaan sitten näkemään tosiaan seuraavassa luvussa se ehkä yksi paha maineisimpi sitten esimerkiksi Iisakin elämässä, kun hänen oma poikansa, hänen vaimonsa ja sen pojan äitin Rebeccan johdolla tekee tällaisen suunnitelman, jossa he toimii petollisesti Iisakia kohtaan. Iisak jossain määrin vaan saa takaisin maistaa sitä, miten hän itse toimi petollisesti Abimelekiä kohtaan. Ja nyt hänen poikansa vie sen vielä pidemmälle petollisuuden. Ja me nähdään se petollisuus myös sitten jopa vielä Jaakobin pojissa myöhemmin. 12 Israelin sukukuntaa ja näin poispäin. Mutta kun nyt lopetan, niin luen vielä yhden kohdan tuosta uudesta testamentista. Samasta tuosta galatalaiskirjeestä. Tekisi mieli lukea koko galatalaiskirje, mutta en lue. Galatalaiskirjeestä lukuu neljä. Eli me luettiin tuosta osa lukua kolme tuossa sanan alkupuolella. Mutta tähän teemaan siitä, kuinka isät vaikuttavat lapsiinsa hyvässä ja pahassa, ja se tietoisuus siitä, että nämähän tosiaan, että ei ole mennä kauas puusta putoa. Ja tietysti Jumalan armosta me voimme olla toimijatoisin, että vaikka isämme tai äitimme tai jotain teki tiettyä väärää, se ei tarkoita sitä, että meillähän täytyy tehdä, vaan me tietoisesti, että itse asiassa mä en tota tee. Mä en tee. Ja olkoon se varvoittava esimerkki, että minä en ikinä tekisi sitä väärää, mitä mahdollisesti vanhempani tekevät asiassa tai toisessa. Ja sitten mä kiitollinen sitä hyvästä myös. Olla kiitollinen vanhemmistamme ja kaikki isät, jopa parhaimmat isät silti kuitenkin mokaavat. Maaliset isät, vaikka parhaimmat niistä, ovat suuri siunaus, mutta silti jopa parhaimmat epäonnistuvat jossain määrin ja jollain tavalla. Mutta se kristillinen totuus on, että uskosta Jeesukseen Kristukseen me olemme Jumalan lapsia. Ja Jumala on meidän isämme. Tästä Galatalaiskirjeestä vielä Paavale kirjoittaa ja hyvin muistuttaa tässä liittyen vanhaan testamenttiin myös ja siihen odotukseen tästä Messiaasta, Jeesuksesta, jonka kautta meidät adoptoidaan Jumalan perheväkeä. Hän on meidän isämme. Niin kuin Jeesus opetti, isä meidän rukouksessa. Isä meidän, joka olet taipansa. Meillä on siis täydellinen isä ja meidän tulisi pyrkiä matkimaan häntä. Meidän tulisi pyrkiä olemaan hänen lapsiaan ja käyttäytymään kuin hänen lapsensa. Ja hänessä ei ole mitään vääryyttä. Hänessä ei ole väärää esimerkkiä. Mutta toivottavasti ihmiset enemmän näkisivät meidänkin elämässä, Se näkyy. Meidän isämme luonne, taivallisen isämme luonne näkyisi enemmän ja enemmän meidän käytöksessään. Ei täydellisesti, mutta kuitenkin jollain tavalla. Ne hyvät teot. Mutta Galatalaiskirjan luku 4 ja 1. Mutta minä sanon, niin kauan kuin perillinen on alaikäinen, hän ei millään tavoin eroa orjasta, vaikka onkin kaiken Herra. Hän on holhoojien ja taloudenhoitajien alaiden isän määräämään aikaan asti. Riittyen siihen, mitä hän on puhunut tässä aikaisemmin. Mutta sitten hän sanoi näin. Samoin on meidän laitamme, kun olimme alaikäisiä, olimme orjuutettuina maailman alkeisvoimien alaisuuteen, mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti poikansa naisesta syntyneen. Lain alaiseksi. Kun aika oli täyttänyt, se Messiaan odotus, se luvatun pelastajan odotus, kun aika oli täyttänyt, niin Jumala lähetti poikansa ja hän syntyi naisesta aivan niin kuin alusta asti, että naisen siemen polkee käärmeenpäin rikki. Ja tämä on tietysti tapahtunut. Jeesus syntyi. Evankelit kertovat meille Jeesuksen syntymästä. Ja hän syntyi lainalaiseksi syntyneen. Ja nyt jäi viisi lunastamaan. Miksi tämä Jeesus, miksi tämä poika syntyi? Hän syntyi lainalaiseksi lunastamaan vapaiksi lainalaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska tekin olette lapsia, Jumala on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin poikansa hengen, joka huutaa, Abba, isä. Sinä et siis enää ole oria, vaan lapsi. Mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen. uskosta Jeesukseen, Kristukseen, hän joka on Iisakin jälkeläinen, hän joka on se Abrahamin siemen, jonka kautta Abrahamin siunaus tulee pakanoille Jeesuksesta, Kristuksesta. Hänen kauttaan meistä tehdään Jumalan lapsia. Me kuulumme hänen Tämä on tietysti se suurin todellisuus ja tämä, missä me iloitsemme ja ihan jopa arki rukouksissamme Jeesuksen opetuksen mukaan muistutamme itseämme, kun rukoilemme Jumalat, Isä meidän, joka olet taivaassa. Ja sitten, jos sinä olet isä ja sinulla on lapsia, pyri parhaasi mukaan uskollisesti ja ole tietoinen, että sinun lapsesi tulevat matkimaan sinua. Kyllä minä näin minun omissa poissakin, jota joku asia ärsyttää niiden käyttäytymistä. Itse asiassa se tekee noita asioita, kun se on vähän nähnyt sitä minun elämässäni. Ehkä minä olen vain osa syypää tuossa, miten se käyttäytyy joissain noissa asioissa. Olkoon kiitollisia omille vanhemmillemme, mutta samaan aikaan tiedostain, että on asioita, joita kaikissa asioissa ei tulisi tehdä samoin. Kiittää hyvästä ja siunauksesta varoa, ettemme seuraa heidän huonoissa jalanjäljissä. Ennen kaikkiaan kaikessa tässä seurata taivaallista isäämme uskossa Herran Jeesuksen, Kristuksen. Rukoillaan Herramme kiitämme. Kiitämme, että sinä pelastat syntisiä miehiä ja naisia. Kiitos Isä, että sinä lähetit poikasi syntymään naisesta, lunastamaan meidät, maksamaan meidän velkamme, anteeksi antamaan meidän syntimme. Me olemme kaikki tehneet syntiä enemmän kuin osaamme tajuta ja muistaa ja ymmärtää ja ansaitsemme iankaikkisen helvetin. Jumalan iankaikkisen vihan meidän syntiemme tähden. Silti Jeesus Kristus on elänyt täydellisen elämän ja uskosta hänen, jos käännymme hänen puoleen. Pyydämme anteeksi antoa. Jeesuksessa Kristuksessa me saamme syntimme anteeksi ja iankaikkisen elämän. Ja voimme rohkein mielin sanoa, että Isä, meidän joka olet taivaassa. Ja että sinä olet meidän Isämme. Emme sen tähden, että mitä me itse olemme, vaan että meidät on adoptoitu sinun perheeseen. Herran Jeesuksen, Kristuksen täydellisen sovitustyön kuoleman tähden. Hän nousi kolmantena päivänä todistaen, että se velka on maksettu ja hän on ainut tie, totuus ja elämä. Ilman häntä kukaan ei tule isän luokse. Auta meitä iloitsemaan tässä Herra ja auta meitä myös kaikessa tässä oppimaan Isäkin komppuroinnista ja Jaakobin ja Abrahaminkin. Auta meitä oppimaan heidän hyvistä hetkistä, matkimaan heitä, ja samaan aikaan heidän huonot hetkensä, niin olkoon se varoituksena meillä, että me samalla tavalla tekisi tätä. Auta meitä olemaan tietoisia omassa elämässämme, omista heikkouksistamme tai taipumuksistamme, jotka usein liittyvät myös omiin vanhempiin, isovanhempiin tai muuhun. Me olemme vastuussa omista teoista, mutta auta meitä olemaan tietoisia näistä, jotta emme tekisi vaan vääryyttä heidän jalanjälissään, vaan kiitollisia hyvästä ja taistelisimme vääryyttä vastaan omassa elämässämme. Tätä rukoilen ja pyydän Jeesuksen Kristuksen nimessä. Amen.